Ylivieska Vuosia jatkunut maatalouden lomittajapula ei hellitä. Työtä olisi koko maassa edelleen ainakin tuhannelle uudelle lomittajalle. Tulevaisuudessa tilannetta hankaloittaa nykyisten lomittajien yhtäaikainen eläkkeelle siirtyminen.
Pohjois- ja Keski-Pohjanmaan kunnissa lomittajia tarvittaisiin lisää yhdestä viiteen. Yhteyspäällikkö Astrid Blomgren Maatalousyrittäjien eläkelaitoksesta Melasta kertoo, että joissain kunnissa, kuten Limingassa ja Kestilässä, lomittajia tarvittaisiin vähintään kymmenen enemmän kuin on saatavilla.
"Lomittajan hankkiminen on pitkälle järjestelykysymys. Esimerkiksi länsirannikolla asia on saatu onnistumaan siten, että yksi lomittaja tekee useampia tiloja päivän aikana", Blomgren selvittää.
Kesällä ollaan ahtaimmalla
Kaikkein ahtaimmalla lomittajien kanssa ollaan kesällä, kun suuri osa viljelijöistä haluaa pitää lomansa yhtä aikaa. Maatalousnäyttely ja kuninkuusravit kiinnostavat monia, jolloin sijaista ei riitä joka tilalle. Tilanne on tuttu muun muassa Nivalassa, Sievissä ja Oulaisissa.
"Hetkellisesti lomittajia tarvittaisiin helposti puolenkymmentä lisää. Tilanne on nyt rauhoittumassa vähäksi aikaa, mutta loppuvuosi on taas ruuhkaisempaa. Jossakin välissä myös lomittajien on pidettävä lomansa ja vapaapäivänsä", Oulaisten lomasihteeri Tuija Naakka arvioi.
Siikalatvan kuntien lomitusasioita hoitava lomasihteeri Merja Koistinen sanoo, että kaikki 50 lomittajavakanssia on saatu täytetyksi ja tilapäisiä lomittajia on käytettävissä viitisentoista. "Ei tilanne täältä katsoen kovin paha ole. Taloihin halutaan kuitenkin usein joku tietty, tutuksi tullut lomittaja. Jos se ei onnistu, saatetaan kokea, ettei lomitus toimi.
Lomittajapulan helpottamiseksi Melassa ollaan ryhdytty kampanjoimaan ammatin puolesta. Kouluja ja tapahtumia varten valmistettiin video, jolla alan imagon toivotaan kohoavan. Blomgrenin mukaan tiedon lisäännyttyä kaupungissa kasvaneitakin nuoria on lähtenyt opiskelemaan lomittajaksi.
"Ammatti on tullut hyvin esille, mutta vieläkin riittää töitä tehtäväksi. Moni katsoo kaksijakoisen työpäivän haitaksi, mutta toisille vapaahetki keskellä päivää sopii hyvin", Blomgren arvioi.
Lomittajan palkkaa on nostettu vuoden aikana siten, että ansio vaihtelee 1187 eurosta 1369 euroon. Aamu-, ilta- ja viikonloppulisien kanssa tulot voivat kohota 1700 euroon.
"Kuntien lomittajatilanne riippuu pitkälle maksetusta palkasta. Saatavuus helpottuu, jos kunta maksaa työehtosopimuksen mukaisesti", Blomgren sanoo.
Osaltaan lomittajavajetta on korjattu ulkomaisella työvoimalla. Kannattaviksi on havaittu myös yhden tai kahden henkilön yritykset, jotka myyvät lomittajapalvelua eteenpäin kunnille ja maatiloille.
Lomittajalla
on suuri vastuu
Kestilässä maatalouslomittajana reilun kymmenen vuoden ajan toiminut Rauno Pikkarainen tuumii, että työ on hänelle oikein sopivaa. "Joskus tehdään kymmenen tunnin päiviä, mutta nyt kertyy päivään tunteja viisi ja puoli. Siinä jää sitten sopivasti aikaa autella vaikka velipoikaa jyväsiilon pystytyksessä."
Rauno Pikkarainen on hankkinut ammattitaitonsa kaksivuotisella viljelijälinjalla Kestilän entisessä maatalousoppilaitoksessa. Miehen mielestä oppi on ollut tarpeeseen. "Lomittajalla on iso vastuu. Nykyaikainen tila on hyvin koneellistettu, joten monenlaista osaamista tarvitaan. Siitä pitää lähteä, että isäntäväki voi lomailla ilman huolta."