Euroopan unionilla on edessään yksi vaikeimmista huippukokouksista. Kuten usein ennenkin ongelman ydin on maatalouden rahoitus ja kiistakumppaneina Saksa ja Ranska. Tänään alkavassa huippukokouksessa EU:n jäsenmaiden olisi saatava omat kantansa valmiiksi maataloudesta ja rahoituksesta.
Sopu on edellytys sille, että hakijamaiden kanssa saataisiin jäsenyysneuvottelut loppuun Kööpenhaminassa joulukuussa pidettävässä huippukokouksessa. Sen jälkeen EU:n laajeneminen voitaisiin virallisesti hyväksyä.
Saksan ja Ranskan erimielisyydet kuitenkin ennakoivat kunnon kriisiä useiden huippukokousten tapaan. Saksan liittokansleri Gerhard Schröder haluaa Brysselin huippukokouksesta selvän viestin siitä, että maatalouden rahoitusta ryhdytään vähitellen laskemaan. Saksa ei ole enää valmis rahoittamaan yhä lisääntyviä kustannuksia. Saksa maksaa 40 miljardin euron maatalousbudjetista kolmanneksen.
Ranska vastustaa tiukasti uudistuksia
Nykyinen rahoituskausi päättyy vuonna 2007. Ranskan presidentti Jacques Chirac ei halua kuulla puhuttavankaan maatalouden uudistuksista ennen kuin vuonna 2006 on aloitettava neuvottelut uudesta rahoituskaudesta.
Ongelman keskeinen kohta on se että Ranska on EU:n maatalouden suurin saaja, ja Saksa maksaa siitä tuntuvan osan. Saksan näkemyksen mukaan kymmenen uuden jäsenmaan mukaantulo nostaa menoja niin paljon, että Ranska ja sen ohella muut tuntuvia tukia saavat maat Espanja ja Portugali voisivat jo tinkiä omistaan yhteisen edun nimessä.
Komissio on ehdottanut, että uusille jäsenmaille maksettaisiin 25 prosenttia nykyisten jäsenmaiden saamista maatalouden suorista tuista niiden liittyessä vuonna 2004. Tukea lisättäisiin samalle tasolle nykyisten jäsenmaiden kanssa asteittain kymmenen vuoden aikana. Osa jäsenmaista vastustaa näin suuren tuen myöntämistä uusille maille, varsinkin kun tarkoitus on periaatteessa vähentää tukia, mihin myös kansainväliset neuvottelut tähtäävät.
Rasmussen uhkaa pitkittää kokousta
Saksaa tukevat muut EU:n nettomaksajat Hollanti, Ruotsi ja Britannia. Muut maat sen sijaan haluaavat pitää jäsenyys- ja maatalouspolitiikan tulevaisuutta koskevat neuvottelut erillään.
Päivää ennen kokouksen alkua Saksan ja Ranskan asenteissa ei ole ollut havaittavissa minkäänlaista liikkumista. Schröder ja Chirac neuvottelevat vielä torstaina ennen kokouksen alkua, mutta läpimurtoa ei kukaan uskalla ennustaa.
Tarkkailijoiden mukaan on mahdollista, että maatalouskysymys jää auki vielä Kööpenhaminan jälkeenkin, mutta muuten laajenemista koskevat neuvottelut saadaan päätökseen.
Puheenjohtajamaa Tanska on panostanut siihen, että laajenemisen aikataulu saadaan toteutetuksi suunnitelmien mukaan. Pääministeri Anders Fogh Rasmussen uhkaa istuttaa kokousta niin kauan, että ratkaisut saadaan aikaan. On kuitenkin mahdollista, että kokous lopetetaan suunnitelmien mukaan, jos minkäänlaista liikettä ei tapahdu.
Huippukokouksessa on myös tarkoitus sopia liittymisen koko rahoitusvaikutuksista. Tavoite on, ettei kenestäkään uudesta jäsenmaasta tulisi liittyessään nettomaksaja. Tällainen kohtalo uhkaisi Maltaa, Kyprosta, Tshekkiä, Sloveniaa ja mahdollisesti Unkaria.
Brysselissä on kuitenkin määrä sopia kompensaatioista niin, etteivät maat joudu ensi vaiheessa maksumiehiksi. Osa jäsenmaista myös haluaa, ettei uusien jäsenmaiden asema huonone taloudellisesti niiden liittyessä unioniin.
Romanian ja Bulgarian jäsenyysneuvotteluille on määrä vahvistaa uusi aikataulu. Toistaiseksi on epävarmaa sitoutuvatko jäsenmaat vuoteen 2007, mitä komissio ehdotti näille maille liittymisajankohdaksi.
Turkin osalta mielipiteet ovat täysin hajalla. Tuntuva osa vastustaa selkeän päivämäärän ilmoittamista, milloin jäsenyysneuvottelut voitaisiin aloittaa. Sen sijaan yllättäen Saksa ja Kreikka haluaisivat selvän päivämäärän. Kreikan kannan takana lienee huoli Kyproksen jäsenyydestä ja Saksan kannan takana Yhdysvaltain jatkuva painostaminen Turkin EU-jäsenyyden puolesta.