Kaleva
uomalaisten maataloustuottajain tulevaisuus on taas kerran vaakalaudalla, kun Etelä-Suomen kansallisen maataloustuen jatkamisesta ei päästy heinäkuun lopulla yksimielisyyteen Brysselin neuvotteluissa. Neuvotteluita on tarkoitus jatkaa syyskuussa.
Suomi haluaisi maan alueellisia eroja tasaavan kymmenvuotisen sopimuksen, mutta Bryssel haraa vastaan ja esittää sopimusta korkeintaan vuoteen 2007 asti ja niin, että maataloustuet asteettain alenisivat.
Kyseessä on kansallinen, artiklan 141 mukainen tuki, jota jaetaan Etelä-Suomen kotieläin- ja puutarhatuottajille.
Maa- ja metsätaloustuottajain MTK:n puheenjohtaja Esa Härmälä vakuuttaa, että kädenvääntö EU:n kanssa ei normaalisti ole jokavuotista.
"Nyt on kyseessä iso asia. Jos me pääsemme Brysselin kanssa yhteisymmärrykseen siitä, kuinka paljon voimme maksaa ensi vuoden alusta alkaen kansallista, niin sanottua 141-tukea, niin koko maassa voidaan harjoittaa maataloutta."
Härmälän mukaan kiistan ydin on siinä, että EU haluaa nähdä artiklan 141 siirtymätyyppisenä tukena, joka hiljalleen poistuisi. Pykälä oli aikoinaan viimeinen asia, joka oli auki Suomen jäsenyysneuvotteluissa.
Suomen näkökannan mukaan artikla 141:n pitäisi olla pitkäaikainen järjestely.
Onko Etelä-Suomen tuotantoa varten räätälöidyllä artiklalla merkitystä myös Pohjois-Suomen tuottajille?
"Pohjois-Suomea ei ole suljettu artikla 141:n ulkopuolelle. Pohjoissuomalaisilla maataloustuottajilla on parempi järjestelmä eli artikla 142. Käytännössä sekä 141 että 142 ovat sidoksissa toisiinsa. Jos maataloustuottajien elämä Etelä-Suomessa pettää, ei elämä Pohjois-Suomessakaan jää entiselleen", vastaa Härmälä.
Ratkaisu artiklaa 141 koskevassa kiistassa antaisi Härmälän mukaan Suomen maataloustuotannolle työrauhan. "141:n jälkeen ei Brysselissä ole pelkästään Suomen maatalouteen kohdistuvia merkittäviä kysymyksiä. Sopuratkaisu antaisi meille työkalut Suomen maatalouden pitkäaikaiseen hoitamiseen."
Annetaan kaikkien
tilojen tuottaa
Aika ajoin on esitetty arvostelua, että maataloutta ei kannata harjoittaa jokaisessa Suomen kolkassa, vaan siellä, missä siihen on parhaimmat edellytykset.
"Joka kolkassa ei enää olekaan maataloustuotantoa. Perheviljelmille pitää kuitenkaan varmistaa olemassaolon oikeutus Suomen kaikissa osissa", painottaa Härmälä.
Esimerkiksi Tenojoen varrella toimii vielä kymmenkunta maitotilaa. "Annetaan niiden tuottaa maitoa aivan kuin Oulujoenkin varrella olevien tilojen", muistuttaa Härmälä.
Härmälän mukaan maatalous ei voi muuttaa etelään ja vain suurten asutuskeskusten ympärille.
"Pohjanmaalla maatalous voi hyvin, mutta sielläkin maatalous tulee lähelle merta. Sukupolvenvaihdokset taas näyttävät sujuvan sitä helpommin, mitä lähempänä tila on kaupunkia."
Kohti tilakohtaista
tukijärjestelmää
EU haluaa siirtyä tukipolitiikassaan tuotantolitroista ja -kiloista tilakohtaiseen järjestelmään. Kun uudistus astuu voimaan, jokainen tilaa saa könttäsumman tukea riippumatta tilan tuotantomäärästä tai kotieläinten lukumäärästä.
MTK on eri linjoilla Brysselin suunnitelmien kanssa.
"Me lähdemme siitä, että mahdollisimman suuri osa tilan tuesta on tuotantoon sidottua. Maidontuotannossa on tällä hetkellä litrakohtainen tuki ja se on mielestämme hyvä ja säilyttämisen arvoinen asia", painottaa Härmälä.
Puu käy kaupaksi
liiankin hyvin
Puukauppa sujuu Härmälän mukaan tällä hetkellä vähän liiankin hyvin. Hän muistuttaa, että teollisuuden puuvarastot ovat jo aika isot, mutta silti teollisuus ostaa.
"Tässä tilanteessa pärjäisimme vähän pienemmilläkin puun myyntimäärillä, sillä paperin kysyntänäkymät ovat aika heikot Euroopassa", arvioi Härmälä.
MTK pelkää, että laimean talouskasvun vuosina puu metsänomistajilta tehtaille siirtyy liian halvalla. Kun talousnousu joskus alkaa ja paperin kysyntä elpyy, nousee myös puuraaka-aineen hinta.
Tällä hetkellä MTK:ssa on noin 30 000 jäsentä, joilla ei ole maataloutta, vaikkakin huomattava osa joukosta on maataloudesta lähtöisin.
Kaupunkilaismetsänomistajia Härmälä neuvoo luottamaan paikallisiin metsänhoitoyhdistyksiin.
"Metsänhoitoyhdistykset lähtevät työssään metsänomistajan näkökulmasta ja ne ovat metsänomistajien hallinnoimia."
Härmälä on melko epäileväinen kansantalouden nousun suhteen. "Joskus syksyllä 2004 on mahdollista, että maailmantalous alkaisi elpyä ja Suomi siinä mukana. Meillä Suomessa talousennustajat ovat jo ainakin puolenkymmentä kertaa ennustaneet, että puolen vuoden päästä nousu alkaa. Nyt he ovat käyneet varovaisemmiksi. Jos Suomi ei saa talouteensa mistään vetoapua, niin tilanteemme voi ensi talvena olla aika huono."
Maataloudessa talouden vaihtelut eivät kuitenkaan näy niin syvinä nousuina ja laskuina kuin teollisuudessa, koska kaikkien pitää ostaa ruokaa ja syödä.
"Kyllä maatalouskin on riippuvainen talouden yleisestä kehityksestä. Maatalouskaan ei voi hyvin, jos talous ympärillä kurjistuu", muistuttaa Härmälä.
Maatalousnäyttely
pitää yhä pintansa
Oulussa avataan heinäkuun viimeisenä, Helenan päivänä maatalousnäyttely, jonne odotetaan yli 100 000 kävijää. Muun muassa tasavallan presidentti Tarja Halonen ja puolisonsa, tohtori Pentti Arajärven vierailevat näyttelyalueella avajaispäivänä.
"Maatalousnäyttelyissä on nyt neljän vuoden kierto, jossa vuorottelevat Hämeenlinna, Kuopio, Seinäjoki ja Oulu. Se on hyvä järjestelmä, että kesässä järjestetään vain yksi iso valtakunnallinen Farmari-maatalousnäyttely", kertoo Härmälä, joka itsekin matkustaa näyttelyn avajaisiin Ouluun.
Suomalaisen traktorin, Valtran kohtalosta myös MTK on huolissaan. "Minusta Valtra pitäisi pystyä pitämään suomalaisomistuksessa. Se pitää ainakin kunnolla selvittää. Jos löytyy kotimainen porukka Valtran ostamiseksi, voi MTK:kin olla siinä mukana pienellä summalla."