Maa­ta­lous­ala jakaa nuoret

Ammatinvalintaa suunnittelevat peruskouluikäiset nuoret jakaantuvat kahteen leiriin, kun puhutaan maaseutuyrittäjyydestä. Maatiloilla asuvat nuoret ja varsinkin pojat ovat ainakin harkinneet jatkavansa vanhempiensa jälkeen tilanpitoa. Tytöille perinteinen maatalousala kuulostaa vieraammalta.

Ammatinvalintaa suunnittelevat peruskouluikäiset nuoret jakaantuvat kahteen leiriin, kun puhutaan maaseutuyrittäjyydestä.

Maatiloilla asuvat nuoret ja varsinkin pojat ovat ainakin harkinneet jatkavansa vanhempiensa jälkeen tilanpitoa. Tytöille perinteinen maatalousala kuulostaa vieraammalta.

Asia tuli hyvin esille Ruukin maaseutuoppilaitoksen järjestämässä tapahtumassa, joka kulki teemanimellä Leivän juuret -maatalous ennen ja nyt.

Tapahtumassa esiteltiin peruskoulujen 8.-9.-luokkien oppilaille, miten esimerkiksi peltotöitä tehtiin sata ja 50 vuotta sitten ja miten se tapahtuu tänä päivänä. Oppilaat pääsivät tutustumaan päivän aikana eri tuotantoaloihin ja -rakennuksiin.

"Päivän tarkoituksena oli tuoda esiin se tosiseikka, että maatalousala työllistää tänä päivänä paremmin kuin moni muu ala. Panostamme koulutuksessamme myös siihen, että nuoret ryhtyisivät maaseutuyrittäjiksi yhä useammin", kertoi Ruukin maaseutuoppilaitoksen rehtori Kirsti Joki-Tokola.

Ruukin maaseutuoppilaitoksesta valmistuu maaseutuyrittäjiä ja oppilaita on tällä hetkellä noin 95 monimuoto-opiskelijat mukaan lukien. Tänä syksynä uusia oppilaita aloitti 27.

"Nuorisoasteen oppilaiden määrä on viimeisen viiden vuoden aikana pikkuhiljaa kasvanut. Hevostalousopinnot vetävät ennen kaikkea tyttöjä", Joki-Tokola totesi.



Opiskelujen jälkeen hommiin kotitilalle


Vihannin yläasteen kahdeksatta luokkaa käyvä Aleksi Lehtikangas ei ole edes ajatellut tekevänsä töitä muualla kuin kotitilallaan. Hänellä on tulevaisuuden suunnitelmat jo hyvin pitkälle selvillä.

"Peruskoulun jälkeen tulen Ruukkiin opiskelemaan ja sen jälkeen jatkan vanhempieni lypsylehmätilalla. Voi kuitenkin olla, että keskityn sitten maanviljelyyn, sillä koneet kiinnostavat minua erityisesti", pienestä pitäen maatilan töihin tottunut Lehtikangas kertoi.



Jotain muuta mieluummin


Saman koulun yhdeksännen luokan oppilas Riikka Salo puolestaan on lähes varma, ettei ryhdy maaseutuyrittäjäksi, vaikka on maatilan tyttöjä.

Maaseutuoppilaitoksessa mielenkiintoisin esittelypiste Salon mukaan oli hevostallilla, mutta sekään ei saanut hänen päätään kääntymään.

"En jatka kotitilalla, vaikka olen kotona navetassa lehmiä hoitanutkin. En kylläkään osaa vielä sanoa, mille alalle aion tulevaisuudessa lähteä", Salo sanoi.

Seitsemään eri esittelypisteeseen tutustui päivän aikana yli 900 nuorta.

Ilmoita asiavirheestä