Peltopyyn elinympäristön parantaminen on ensisijainen tavoite, jos Suomessa halutaan säilyttää elinvoimainen peltopyykanta. "Täytyy löytää keinoja, joilla maanomistajat ja viljelijät pystyvät muuttamaan peltoympäristöjä peltopyylle sopiviksi ilman taloudellista rasitetta", korostaa peltopyyn hoitosuunnitelman luonnoksen laatinut tutkija Tuija Liukkonen.
"Peltojen pientareiden lisääminen, kesannointi, syysviljojen suosiminen, pidempään sänkeen puiminen", Liukkonen luettelee peltopyytä hyödyttäviä seikkoja.
Myös latojen katoaminen pelloilta on ollut haitaksi. "Ladoissa on ollut suojaa ja ravintoa", Liukkonen perustelee.
Käytännössä tämä tarkoittaa peltopyyn huomioimista maatalouden ympäristötuessa, sillä ilman korvausta muutosten aikaansaaminen on vaikeaa. Seuraava ympäristötukikausi 2007-2013 onkin peltopyyn kannalta tärkeä.
Liukkonen tähdentää, että peltopyykantojen hupenemisen taustalla ovat maatalouden muutokset. Siksi elinympäristöjen muokkaus on ainoa keino palauttaa kannan elinvoimaisuus. Peltopyy on uhanalaistarkastelussa määritelty silmälläpidettäväksi.
Täysrauhoitus
olisi virhe
Liukkonen teki hoitosuunnitelman maa- ja metsätalousministeriön rahoittamana ja Metsästäjäin Keskusjärjestön kautta. Luonnos on käynyt lausuntokierroksella ja on parhaillaan ministeriössä kirjoitettavana lopulliseen muotoon.
Liukkosen mukaan maanomistajien suhtautuminen peltopyyhyn on kiitettävää. "Peltopyyn eteen tehdään valtavasti vapaaehtoistyötä, eikä tätä pidä väheksyä". Riistapeltojen ja talviruokinnan taustalla on toki toive, että joskus pääsisi metsästysaikaan pudottamaan linnun tai pari.
Liukkonen onkin ehdottomasti lajin täysrauhoitusta vastaan. Jos lajin auttamisen motiivi katoaa, katoaa apukin. "Peltopyyhän ei ole hävinnyt liiallisen metsästyksen vuoksi", tutkija korostaa.
Kannan ollessa pieni metsästyksen rajoitus voi olla tietysti tarpeen, ja Liukkonen muistuttaa, että jo nyt hyvin monet metsästysseurat ovat rauhoittaneet peltopyyn vapaaehtoisesti.
Kannan kasvu voi tapahtua nopeastikin. "Peltopyyllä on fantastinen lisääntymispotentiaali", Liukkonen kertoo. Pesyekoko on keskimäärin yli 20 poikasta.
Poikasia riittää,
jos säät suosivat
Huonot säät voivat koitua kohtalokkaiksi. Viime keväänä tutkijat odottivat kiinnostuneina, tapahtuuko lajin levinneisyydessä muutoksia, sillä hyvää poikaskesää 2003 seurasi erinomaisesti sujunut talvehtiminen.
Peltopyistä tehtiinkin havaintoja uusilla paikoilla, mutta kesän 2004 poikastuotto oli pettymys.
Sateet lisäävät pienten poikasten kuolleisuutta, ja viime kesä oli peltopyylle huono.