Poikkeuksellisen pitkä hellejakso on kärventänyt Euroopan viljapellot ja rehunurmet.
Maataloustuottajat tarvitsevat pikaisesti kriisiapua myös Suomessa. Muuten maatiloilla ei selvitä.
Useat EU-maat ovat joutuneet pyytämään EU-komissiolta hätäapua kuivuudesta johtuvaan kurjaan viljasatoon. Pitkä hellekausi on korventanut peltoja ja nurmia kaikkialla Euroopassa, niinpä monin paikoin sato on menetetty osittain tai jopa kokonaan.
Viljelysten lisäksi karjatalous on kärsinyt poikkeuksellisen kuivuuden aiheuttamasta rehupulasta. Komissio on antanut luvan ottaa käyttöön viherkesantopeltoja rehutuotannon takaamiseksi.
Myös Suomessa satoennusteet ovat liki viidenneksen normaalivuotta heikommat ennätyksellisen hellejakson vuoksi.
Viljasadosta saattaa maa- ja metsätalousministeriön mukaan tulla Suomen leveysasteilla 18 prosenttia edellisvuotta pienempi. Viime kuun puolivälin tietoihin perustuvaa kasvuennustetta voidaan vielä rukata huonompaan suuntaan.
Satoon vaikuttaa heikentävästi myös viime syksyn kovat sateet. Peltojen vetisyys vaikeutti kylvöä ympäri maata, jolloin sato-odotukset olivat jo lähtötilanteessa tavallista vuotta kehnommat.
Naapurimaista Ruotsi ja Viro ovat ryhtyneet toimiin ja hakeneet kriisiapua EU:ta tai myöntäneet maataloustuottajille kansallista pikatukea. Saksa on ryhtynyt valmistelemaan omaa hätäapupakettia.
Saksassa satovahingot nousevat 1,4 miljardiin euroon maataloustuottajien järjestön laskelmien mukaan. Ilmeisesti hallitus tarjoaa noin miljardin euron avun saksalaistuottajille. Tuesta päätetään lähiaikoina.
Ruotsin hallitus on päättänyt 120 miljoonan euron kansallisesta kriisiavusta. Kuivuuden on arvioitu tuovan yli 900 miljoonan euron menetykset tänä vuonna.
Vaikka satotilanne on esimerkiksi Ruotsissa ja Baltian maissa tässä vaiheessa kautta huonompi kuin Suomessa, myös meikäläiset maataloustuottajat tulevat tarvitsemaan kiireellistä tukiohjelmaa.
Suomen maatalous on alle vuoden sisällä joutunut kohtaamaan kaksi äärisääilmiötä, raskaan märkyyden ja helteen kuumuuden.
Takavuosien satovahinkojen korvausjärjestelmä ei ole enää käytössä Suomessa. Siksi katseet on syytä kääntää hallituksen puoleen.
Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) lupasi muutama päivä sitten Kalevan haastattelussa (28.7.) esittävänsä ensi viikolla alkaviin hallituksen budjettineuvotteluihin toimia, joilla voidaan helpottaa kuivuudesta kärsivän maatalouden tilannetta.
Ministeri Leppä ei tarkemmin kertonut, millaisia toimenpiteitä hän aikoo budjettiriiheen esittää, mutta aivan kepeän linjan paikkausavulla ei maatiloilla nyt selvitä.
Hallituksen on löydettävä heti riihen alkajaisiksi poliittinen yksimielisyys maatilojen tukaluuden helpottamiseksi. Hallituksella on samalla oltava valmius pyytää huomattavia lisähelpotuksia kotimaiselle maataloudelle EU-komissiolta.
Kyse ei ole pelkästään säästä. Maataloustuottajat ovat taistelleet kannattavuuden kanssa, kun tuottajahinnat ovat laskeneet ja tuotantokustannukset samalla nousseet.