Maailman elintarviketuotanto teollistuu ja globalisoituu, mutta kehityksen seurauksista ei vallitse yksimielisyyttä, kertoo tutkija Tiina Silvasti Helsingin yliopiston yhteiskuntapolitiikan laitokselta.
Myönteisesti asiaan suhtautuvat uskovat köyhyyden vähenevän ja ruoantuotannon tehostuvan. Vastustajat ovat täysin päinvastaista mieltä.
Heidän mukaansa kehityksestä hyötyvät vain jotkut maat, ja kasvilajit sekä maanviljelyn erityispiirteet katoavat. Lopulta kaikkialla viljellään samoja kasveja samoilla menetelmillä. Esimerkiksi Kiinassa viljeltiin muinoin kymmentä tuhatta eri vehnälajiketta, nykyisin vain joitain satoja.
Maatalous myös keskittyy voimakkaasti. EU:n alueella 20 prosenttia maatiloista vastaa 80 prosentista tuotannosta, jolloin lopuista maanviljelijöistä tulee sivutoimisia tai harrastelijoita. Samalla elintarviketeollisuuden ja -jalostuksen valta kasvaa viljelijöiden kustannuksella.