EU:n maatalousmenoista on tullut yksi keskeinen osa kiistassa rahoituskehyksistä, vaikka maatalousmenot jäädytettiin jo vuonna 2002. Maatalousmenojen piti olla purkissa vuoteen 2013 saakka, jolloin seuraava rahoituskausi päättyy.
Neuvottelut rahoitusksesta jumiutuivat huippukokouksessa, koska Britannian pääministeri Tony Blair haluaa unionin menoihin uudistusta, jossa myös maataloudesta keskustellaan ehtona Britannian jäsenmaksupalautuksen pienentämiselle.
Blair oli itse sopimassa maatalousmenojen jäädyttämisestä. Sen jälkeen hän on jossakin vaiheessa muuttanut mieltään. Sovinnon hyväksymisen syyksi on väitetty sitä, ettei hän halunnut vaarantaa kymmenen tulevan EU:n jäsenmaan pääsyä unioniin. Hänen pelkonsa kohdistui jälleen kerran Ranskan presidenttiin Jacques Chiraciin.
Maatalouskomissaari lyö lisää löylyä
Jos sopimusta ei olisi tuossa vaiheessa saatu aikaan, Blair uskoi Chiracin estävän laajentumisen. Pelko ei liene ollut aivan perusteeton, sillä Chirac vaati maataloudesta sopimusta ennen kuin laajentumisesta päätetään lopullisesti.
Nyt käynnissä olevissa rahoitusneuvotteluissahan uudet jäsenmaat ovat täysivaltaisina läsnä, ja Chirac pelkäsi siinä tilanteessa sovinnon aikaansaamisen olevan vielä vaikeampaa.
Maatalousmenojen pienentämistä Blair ei kannattanut myöskään seuraavana vuonna. Edellinen maatalouskomissaari Franz Fischler syytti Blairia viime viikolla lehtihaastattelussa, että tämä ei suostunut hänen ehdotukseensa tukikatosta, koska kuningatar Elisabet olisi joutunut tyytymään vähempään kuin 800000 euron korvauksiin vuosittain. Kuningatar on yksi suurimpia EU-tuen saajia Britanniassa.
Toinen ehdotuksen kaataja tuolloin oli liittokansleri Gerhard Schröder. Blairin pään kääntyminen maataloustukikysymyksessä johtunee siitä voimakkaasta painostuksesta, joka on kohdistunut Britannian jäsenmaksupalautukseen. Muut maat ovat yhdessä kuorossa vaatineet palautuksen poistamista.
Maatalouskomissaari Mariann Fischer Boel sanoi pari päivää sitten kannattavansa myös maatalousmenojen supistamista. Hän ei kuitenkaan kannattanut koskemista vuoden 2002 sopimukseen ja sen myötä tehtyihin uudistuksiin.
"Haluaisin nähdä alenevan kulutussuunnan EU:n maataloudessa", Fischer Boel sanoi.
Komissaari muistutti, että vain 0,3 prosenttia EU-maiden yhteenlasketusta bruttokansantuotteesta koostuu maataloudesta. EU:n budjetista siihen menee 40 prosenttia.
Maatalouskeskustelun yhteydessä on ehdotettu myös yhteisrahoitukseen siirtymistä, niin että kansallisesti maksettaisiin osa tuista. Fischer Boel vastustaa tiukasti ajatusta, koska se merkitsisi maatalouden kansallistamista.