Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaojan (kesk.) esitys maatalouden kotimaisen maataloustuen jaosta hyväksyttiin perjantaina valtioneuvoston istunnossa. Ratkaisu syntyi lopulta yksimielisesti Korkeaojan esityksen mukaisesti.
Korkeaojan mielestä on tärkeää, että ratkaisu saatiin lopulta aikaiseksi. Hän myönsi, että koko asia on vaikea. Hän kuitenkin muistutti istunnon jälkeen STT:lle, että ratkaisua on tarkasteltava uusien välineiden valossa. Ensi vuonna on mahdollisuuksia luonnonhaittakorvauksen ja niin sanotun LFA-tuen korottamiseen. Näin esimerkiksi kahden vuoden keskiarvolla tilanne voi näyttää jo toiselta.
Korkeaoja pitää tärkeänä eri alueiden tukisuhteiden säilyttämistä yhtenäisenä. Hän huomautti, että tuottajajärjestötkin ovat tästä asiasta ehdottoman samalla kannalla.
Hän viittasi valtioneuvoston päätökseen liitettyihin lausumiin ja korosti, että ne antavat selvää osviittaa siitä, miltä pohjalta hallitus haluaa tukiasioita kehittää. Hän ei suoraan ottanut kantaa siihen, jääkö viime aikojen keskustelusta arpia keskustaväen keskuuteen. Hän vain mainitsi, että kun iso tukiremontti on edessä, keskustelu jatkuu ja pitääkin jatkua.
Korkeaojan mielestä Kurikassa mieltään osoittaneet viljelijät eivät ole sittenkään tarpeeksi syvällisesti pohtineet tilannetta. Hän huomautti, että mitä pitkällä aikavälillä tapahtuisikaan, jos Suomeen tulisi kaksi maatalouspolitiikkaa.
Korkeaoja sanoi toivovansa, että tukiasiaa tarkasteltaisiin harkitusti kokonaisuutena. Asioita pitäisi hänen mielestään katsoa myös yhtä vuotta pidemmällä aikavälillä. Kolmas tärkeä tekijä on, että yhtenäinen rakenne säilyy.
Enestam sai
vastaukset
Ympäristöministeri Jan-Erik Enestam (r.) otti tukiasian vielä torstaina pöydälle. Perjantaisen istunnon jälkeen Enestam sanoi saaneensa vastaukset kysymyksiinsä. Kokemuksensa perusteella hän tiesi, ettei muutoksen saaminen olisi ollut enää mahdollista. Äänestykseen hän ei tukiasiaa halunnut, sillä "hänen ei olisi kannattanut ottaa turpiinsa selvältä enemmistöä".
Myös Enestam luonnehti ratkaisua vaikeaksi. Hänen mielestään ei ollut mahdollista löytää ratkaisua, joka olisi tyydyttänyt kaikkia. Enestamin puheista välittyi kuva, että hänelle tärkeintä oli esittää eriävä mielipide.
Päätökseen sisältyy kiistelty korotus pohjoiseen maitotukeen. Korotus on suurempi kuin hallituksen alkuperäisessä tarjouksessa.Tänä vuonna korotus tuo 0,4 senttiä tukea lisää maitolitraa kohden, mutta tukisumma - yhteensä yli seitsemän miljoonaa euroa - vähennetään ensi vuoden pohjoisesta maitotuesta.
Tätä etelän viljelijöitä närkästyttänyttä päätöstä perusteltiin ministeriössä sillä, että pohjoinen tukialue menetti pohjoisen nurmituen kasvinviljelyn kansallisen tuen muutoksissa.
Kansallisen kasvinviljelytuen pelisäännöt muuttuivat koko maassa EU:n komission puututtua niihin viime vuonna niin sanotun 141-ratkaisun yhteydessä, minkä arvioidaan hankaloittavan erikoiskasvien, kuten rukiin viljelyä koko maassa.
Huomiota
erikoiskasveihin
Valtioneuvosto liitti päätökseen lausuman, jossa luvataan kiinnittää erityistä huomiota erikoiskasvien tuotantoedellytysten turvaamiseen ja nurmen kilpailukykyyn rehuviljaan verrattuna.
Epäkohtiin luvataan lausuman mukaan puuttua ensi vuoden kansallisen tuen valmistelussa. Hallituksen tavoitteena on mahdollisimman yhtenäinen tukijärjestelmä koko maassa. Lausumassa korostetaan lähtökohtana olevan, että alueiden väliset kokonaistukisuhteet säilyisivät ennallaan.
Maa- ja puutarhatalouden kansallista tukea maksetaan eteläisellä ja pohjoisella tukialueella tänä vuonna yhteensä lähes 600 miljoonaa euroa. Kansallinen tuki täydentää EU:n kokonaan tai osittain rahoittamaa maataloustukea, jota maksetaan noin 1,1 miljardia euroa vuodessa.
Maa- ja metsätalousministeriön esitys tuen jaosta ei saanut tänä vuonna tuottajajärjestö MTK:n hyväksyntää. Neuvottelut tukijaosta aiheuttivat hajaannusta MTK:n jäsenistössä sekä keskustassa, koska viljelijät molemmin puolin Suomea halkovaa tukirajaa arvostelivat tuen jakaantuvan epätasaisesti eri alueiden ja tuotantosuuntien kesken.