Kuivuus on lisännyt maastopalojen määrää rajusti kuluneen vuoden aikana. Heinäkuussa sisäministeriön pelastusosaston tietoon tuli yli 1 500 maastopaloa, kun edellisenä vuonna niitä oli hieman päälle 600. Elokuun ensimmäisen viikon jälkeen tilastot osoittavat palomiesten sammuttaneen noin 4 200 maastopaloa, kun kymmenen aiemman vuoden keskiarvo on ollut noin 3 000 maastopaloa vuodessa.
Maastopalojen kokonaismäärässä kuluvan suven edelle ennättää viime vuosilta ainoastaan vuosi 2002, jolloin maasto- ja metsäpaloja kirjattiin 5 126. Meneillään oleva marjastuskausi ja pian alkava jahtikausi lisäävät maastopalojen kokonaismäärää tuntuvasti.
Valtaosa maastopaloista havaitaan aikaisessa vaiheessa. Keskimäärin maastopalon yhteydessä metsää palaa puolen hehtaarin verran. Kattava metsäautotieverkosto helpottaa osaltaan pelastusmiehistön kulkemista palopaikalle.
- Suomessa havaitaan metsäpalot hyvin aikaisessa vaiheessa. Yli 10 hehtaarin maastopaloja meillä ei ole kovin monta vuodessa. Ehkä 10-20 tapausta kesässä, arvioi sisäministeriön pelastustoimintayksikön valmiusjohtaja Janne Koivukoski.
Tyypillinen maastopalo on ihmisen aiheuttama. Syttymissyiden kolmen kärki ovat avotuli, tulitikku ja savuke. Salaman tiedetään sytyttäneen tänä vuonna maastopalon reilut 300 kertaa.