Maas­to­pa­lo­ja run­saas­ti tänä vuonna

Kuivan sään vuoksi maastopaloja on ollut tänä vuonna runsaasti. Heinäkuun puoliväliin mennessä maastopaloja on ollut enemmän kuin viime vuonna yhteensä.

Yleisin maastopalon syttymissyy on ihmisen huolimaton toiminta eli heitetään tupakantumppi maastoon, poltetaan roskia tai tehdään nuotio.
Yleisin maastopalon syttymissyy on ihmisen huolimaton toiminta eli heitetään tupakantumppi maastoon, poltetaan roskia tai tehdään nuotio.
Kuva: Raimo Poutanen

Kuivan sään vuoksi maastopaloja on ollut tänä vuonna runsaasti. Heinäkuun puoliväliin mennessä maastopaloja on ollut enemmän kuin viime vuonna yhteensä.

Sisäministeriön pelastusosaston laskelmien mukaan palomiehet ovat sammuttaneet jo yli 2 900 maastopaloa, kun viime vuonna maastopaloja oli lähes 2 700 kappaletta. Suurin osa maastopaloista on metsäpaloja.

- Yleisin palon syttymissyy on ihmisen huolimaton toiminta eli heitetään tupakantumppi maastoon, poltetaan roskia tai tehdään nuotio, sanoo ylitarkastaja Rami Ruuska sisäministeriön pelastusosastolta.

Ruuskan mukaan suomalaiset ilmoittavat savu- ja palohavainnoistaan herkästi. Etelä-Suomessa harkitaan parhaillaan, pitäisikö metsäpalojen valvontalentoja vähentää. Ruuhka-Suomessa valvontakoneet tekevät harvoin ensihavaintoja paloista.

Sen sijaan Oulun ja Lapin lääneissä valvontalennot ovat Ruuskan mukaan tärkeitä.

Ilmoita asiavirheestä