Yhdysvallat aloitti liittolaisineen ilmaiskut ääri-islamilaisen Isis-terroristijärjestön tukikohtiin Syyriassa ja Pohjois-Irakissa elo-syyskuussa. Kansainvälisellä yhteisöllä on yhteinen halu nujertaa järkyttäviin hirmutekoihin kykenevä Isis, joka on aiheuttanut alueelle humanitaarisen hätätilan.
Yhdysvallat on koonnut iskuihin laajan kansainvälisen liittouman, jossa on länsimaiden lisäksi mukana myös arabimaita kuten muun muassa Saudi-Arabia, Qatar ja Yhdistyneet Arabiemiraatit.
Kahden kuukauden ja yli 400 iskun jälkeen näyttää kuitenkin siltä, että Isisin kaltaista liikkuvaa, nopeasti kätkeytyvää ja hyvin aseistautunutta sotajoukkoa voi olla vaikea pysäyttää ilman maajoukkoja. Järjestö on pystynyt määrätietoisesti piirittämään kurdikaupunki Kobanea useiden viikkojen ajan.
Ilmasota ei ole tuottanut haluttua tulosta: raakalaiset ovat nujertamatta. Voi käydä jopa päinvastoin. Isis pystyy värväämään lisää kannattajia riveihinsä esiintymällä uhrina, jota vääräuskoiset pommittavat.
Maasota näyttääkin entistä väistämättömämmältä. Maata pitkin olisi tehokkaampaa iskeä Isisin ytimeen, komento- ja koulutuskeskuksiin.
Yhdysvallat on haluton sitomaan maajoukkoja Lähi-itään, mutta Nato on katsomaton kortti. Uusi pääsihteeri Jens Stoltenberg on sanonut Naton auttavan Turkkia, jos se tarvitsee suojelua Isis-hyökkäyksiä vastaan. Niin voi käydä piankin, sillä Isis on jatkanut etenemistään kohti Turkin rajaa. Turkin on päätettävä nopeasti, miten se Isisiin reagoi.
Todennäköisesti Nato joutuu tuomaan joukkojaan alueelle, muuta vaihtoehtoa ei ole nähtävissä. Isisiä vastaan taistelevat sikäläiset maajoukot eivät pysty antamaan vastusta.
Isis löi Irakin armeija hajalle kesäkuussa. Kurditaistelijoiden peshmerga-joukot eivät ole tottuneet suuriin maaoperaatioihin.
Suomi ei ole aikeissa osallistua sotilaallisesti Isisin vastaiseen toimintaan. Sen sijaan Suomessa näyttää vallitsevan yhteisymmärrys, että jollakin tavalla äärijärjestön vastaisessa taistelussa on oltava mukana.
Viimeksi ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Timo Soini (ps.) ilmoitti, ettei Suomi voi katsoa sivusta, kun ihmisoikeuksia rikotaan ja poljetaan. Samaan päätelmään on tullut ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd).
Luontevin tapa osallistua rintamaan on antaa mahdollisimman paljon humanitaarista apua, jota Suomi on jo ryhtynyt toimittamaan alueelle. Isisin kansanmurhaan verrattavat raakuudet ovat ajaneet lyhyessä ajassa satojatuhansia ihmisiä rajan yli Turkin pakolaisleireille. Hätä on suuri ja olosuhteet hirvittävät.
Määrärahat humanitaariselle avulle ovat kumminkin Suomessa lopussa. Soinin mukaan rahat tulee kaivaa vaikka lisäbudjetista.
Suomi voisi myös ottaa enemmän pakolaisia Syyriasta. Paine on kohdistunut liiaksi Turkkiin, jonne on saapunut Syyrian sisällissodan alkamisesta lähtien lähes miljoona pakolaista. Ylimääräinen pakolaiskiintiö osoittaisi, että Suomi kantaa vastuunsa.
Pääkirjoitus