Laki maaseudun kansallisen kehittämisen tuista on ollut voimassa jo joulukuun lopusta 2006. Siihen liittyvä asetus maaseudun yritystoiminnan tukemisesta vahvistettiin viime vuoden kesäkuussa ja hanketoiminnan tukemista koskeva asetus pari kuukautta myöhemmin. Säädöstöä on jouduttu korjaamaan pitkin matkaa.
Kansallinen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma on istutettu uuteen Euroopan yhteisön maaseudun kehittämisen rahoitusohjelmaan (2007-2013). Se jatkaa edellisen ohjelmakauden (2000-2006) Leader+ -yhteisöaloiteohjelmaa, jonka kautta rahoitettiin paikallisia maaseudun kehittämishankkeita. Yhteisön maaseuturahastosta rahoitetaan jäsenvaltioiden ohjelmat.
Komissio hyväksyi Suomen kehittämisohjelman vuosi sitten, mutta kansallinen hallintojärjestelmä on asiantuntijoiden mukaan "ihan pihalla" säädösten, määräysten ja ohjeiden antamisessa. Yksi ongelma on keväällä 2007 perustettu ja sittemmin Seinäjoelle siirretty Maaseutuvirasto, joka sotki vanhat kuviot. Ohjelman toteutus seisoo.
"Käytännössä satoja yritystukia sekä kehittämishankkeita ympäri Suomen odottaa päätöksiä TE-keskusten maaseutuosastoilla", sanoo hankeneuvoja Taina Simola Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry:stä. "Osa hankkeista on alkanut syksyllä 2007 ja päätöksiä sen enempää kuin hanketukien maksatuksiakaan ei ole saatu."
Yhteisöhankkeet
odottavat yhä
Kehittämistukien päätöksentekoa sekä maksatusten viivästymistä arvostellaan. Kesäkuussa 13 kansanedustajaa, heidän joukossaan Erkki Pulliainen (vihr.) ja Pekka Vilkuna (kesk.) jätti kansanedustaja Pertti Hemmilän (kok.) johdolla hallitukselle siitä kirjallisen kysymyksen.
"Ohjelmakausi käynnistyi vuosi sitten ja käytännössä niitä päätöksiä on yritystukien osalta tehty tämän vuoden toukokuusta alkaen. Laki on ollut voimassa, mutta lainkäyttöön liittyvät asetukset ovat olleet kovasti myöhässä ja sitä me olemme kritisoineet," Taina Simola sanoo.
Edellisellä suunnittelukaudella kehittämishankkeista vastasivat paikalliset toimintaryhmät, joissa asukkaat, yhteisöt sekä kuntien edustajat olivat itse päättämässä asioistaan. Toimintaryhmät voivat nytkin myöntää tukia rahoituskiintiöistään, mutta TE-keskukset eivät pysty tekemään päätöksiä, kun asetukset ja pykälät eivät ole kunnossa. Tukipäätöksiä tehdään jopa käsipelissä, kun tietojärjestelmä ei toimi.
"Yritystukipuolellahan se on jo alkanut, mutta kun noita yhteisöllisiä hankkeita on ollut mahdollista aloittaa jo viime vuoden puolella ja varsinaisia rahoituspäätöksiä TE-keskus ei ole pystynyt tekemään vieläkään", vahvistaa hankeneuvoja Jorma Korolainen Maaseutuyhdistys JoMMa ry:stä Oulusta.
Jokivarsien Moderni Maaseutuyhdistys on juuri tällainen maa- ja metsätalousministeriön rahoittama toimintaryhmä, joka toimii Oulun seutukunnan ja Oulunkaaren kunnissa. Vastaavia ovat Nouseva Rannikkoseutu ry etelään päin sekä Myötäle ry Koillismaalla.
"Jos ei ole sitä rahoituspäätöstä, niin myöskään maksatukset eivät liikahda", Korolainen lisää. "Hankkeethan ovat voineet jo päättyäkin, ennen kuin TE-keskuksesta on tullut ensimmäistäkään päätöstä."
Päätöksiä saadaan
Oulussa lokakuussa
Vs. kehittämispäällikkö Kukka Kukkonen Pohjois-Pohjanmaan TE-keskuksen maaseutuosastolta myöntää, että yritystukien osalta päätöksiä on voitu tehdä, mutta hanketukien osalta päätöksiä voidaan tehdä vasta ensi kuun alusta. Heti kun päätetään, mille hankkeille annetaan rahaa, päästään tekemään maksatuksia.
"Lokakuun puolivälin jälkeen on se ilmoitus, milloin me pystytään niitä tekemään", Kukkonen sanoo. "Tämä johtuu Maaseutuviraston päästä. Ihan sama tilanne on koko Suomessa."
"Emme mahda tälle tilanteelle mitään, asia hoidetaan Maaseutuviraston tietojärjestelmän kautta ja se on sieltä vain yritystukien puolelta auki. Me käsitellään hanketukia täällä, mutta emme saa päätöksiä niistä ulos."