Maatalousnäyttelyt ovat säilyttäneet asemansa kesäisten tapahtumien kärkipäässä, vaikka meno maalla on hiljentynytkin entisestä. Oulun Farmari-näyttelyyn tuodaan kaupunkilaisten ihmeteltäväksi maatalouden high techiä.
Maatalouden työpaikoista hävisi yli puolet 1990-luvulla ja maaseudun elinkeinorakenne on käynyt läpi rajun muutoksen. Maaseudun autioituminen on totisinta totta, mutta maatalousnäyttelyt ovat yhä kesätapahtumien ykkösiä. Oulussa torstaina avattavaan nelipäiväiseen valtakunnalliseen maatalousnäyttelyyn, Farmari 2003:een, odotetaan peräti 100 000 kävijää.
Kaupunkilaisille maaseutu on rauhoittumisen paikka, kauniita maisemia, niittyjä ja navettoja. Maaseudun asukkaille se on yhä ennen kaikkea leipäpuu. Maatalousnäyttelyissä osapuolet kohtaavat toisensa. Niiden suuri suosio voi olla heijastusta siitä, että monilla on juuret yhä tiukasti maaseudulla, sormet mullassa ja kädet lehmän kupeella, vaikka omakohtaista kokemusta maalla elämisestä ei enää olekaan.
Oulun Farmari-näyttelyssä on mukana maalaisromantiikkaa, mutta korkea teknologia on kulkeutunut myös kasvukeskusten ulkopuolelle. Näyttelyn high techiä edustaa vetonaulaksi paikalle tuotu lypsyrobotti. Maaseudulla tehdään työtä ihan saman päämäärän eteen kuin ennenkin, joskin uusin laittein.
Farmarin yksi päätavoite on suomalaisen elintarvikeketjun tunnetuksi teko. Suomalaisen ruuan korkea laatu ja maataloudessa noudattava eettisesti korkeatasoinen toimintamalli ovat kilpailutekijöitä, joiden hyödyntämiseksi olisi vielä paljon tehtävää.
Maatalousnäyttelyissä on käynyt ennenkin korkean tason vieraita. Presidentti Urho Kekkonen on nähty Oulussa, presidentti Martti Ahtisaari kävi kaupungissa aikoinaan ja nyt on presidentti Tarja Halosen vuoro.
Maatalous ei ole enää maaseudulla suurin elinkeino, kun asiaa tarkastellaan kokonaisuutena. Vaikka jotkut kylät tai kunnat elävät yhä pääasiassa maataloudesta, saattavat naapurit hankkia elantonsa muilta aloilta. Suomessa maalla asuvista enää vain alle puolet saa elantonsa yksin maataloudesta. Vuoden 2001 tilaston mukaan työllisestä työvoimasta vain viisi prosenttia työskenteli maataloudessa, metsätaloudessa prosentti.
Maaseudun elinkeinorakenne on muuttunut myös etätyön lisääntymisen myötä, kun maaseudun idylliä kaipaavat voivat työskennellä omassa pihapiirissään. On myös niitä, jotka asuvat maaseutukunnassa, mutta käyvät töissä kaupunkikeskuksessa. Meillä maaseutu muuttuu silti nopeammin kuin missään muualla Euroopassa.
Maatalouden merkitys kotimaan politiikassa ei ole enää lähelläkään sitä mitä se oli ennen EU-jäsenyyttä. Poliittinen kuohunta maatalouden ympärillä on laantunut, ja aamuyöhön saakka venyvien tiukkojen maataloustuloneuvottelujen aika on ohi. Neuvottelut ovat siirtyneet Brysseliin.
Viimeksi kättä väännettiin Brysselissä viime viikolla, mutta Etelä-Suomen tukipolitiikasta ei löytynyt yhteistä näkemystä. Neuvotteluja jatketaan syksyllä. Kohtuuttoman kovaa eteläsuomalaisia jyrännyt EU ei halunnut jatkaa artiklan 141 mukaista tukea, vaan pitää sitä siirtymävaiheen tyyppisenä tukena. Suomen mukaan kyseessä pitäisi olla pitkäaikainen järjestely.
Artikla koskee maan eteläosaa, mutta sivuaa myös Pohjois-Suomea. MTK:n puheenjohtaja Esa Härmälä sanoo Kalevan Farmari-liitteen haastattelussa tänään, että jos tuottajien elämä etelässä pettää, ei elämä Pohjois-Suomessakaan jää entiselleen.