Maaseudun elinvoiman kehittämispolitiikkaa tulee uudistaa kansallisessa aluestrategiassa, esittää kehitysjohtaja Ulla-Maija Laiho sisäasiainministeriöstä. Kansallinen aluestrategia laaditaan ohjelmakaudelle 2007-2013.
Laihon mukaan aluekeskusohjelman alueellisen vaikuttavuuden vahvistamisen taustalla on myös hyvinvointitutkijoiden näkemys.
Alueille oma työväline
Tämän näkemyksen mukaan Suomeen tulisi kehittää riittävän tiheä kaupunkimaisten kasvukeskusten verkko siten, että mahdollisimman moni maaseutumainen kunta tulisi kasvavan keskuksen vaikutuskenttään.
"Iso kysymys on se, millä tavalla turvataan maaseudun kehittäminen. Hyvä tapa varmistaa maaseudun kehittäminen on tukeutua kaupunkiseutuihin", toteaa Laiho ja muistuttaa kaupunkien läheisen maaseudun olevan niitä alueita, joissa väestö kokee parhainta mahdollista hyvinvointia.
Laihon mielestä maaseudulta puuttuu toistaiseksi aluekeskusohjelman kaltainen työväline. Tätä ajatusta pitäisi hänen mukaansa kehittää maaseutupolitiikassa ennakkoluulottomasti.
Aluekeskusseuduilla on käyty yhteistyöneuvotteluja ympäröivien seutujen kanssa, mutta toistaiseksi käytännön hankkeita on syntynyt melko vähän.
Raahe hyvä esimerkki
Ulla-Maija Laihon mukaan tämä johtuu siitä, että aluekeskusohjelmassa muodostettuja, kuntia, koulutus- ja tutkimuslaitoksia sekä elinkeinoelämää kokoavia seudullisia toimintamalleja tai kehittäjäorganisaatioita ei vastaavalla tavalla ole kovinkaan monella maaseudun seuduilla.
"Raahen seutukunta on hyvä esimerkki toimivasta mallista. Raahen seutukunta on aluekeskusseuduista se, jossa on parhaiten pystytty konkretisoimaan kaupunkiseudun ja maaseudun yhteistyö", Laiho toteaa ja toivoo, että Raahen seutukunnasta olisi mallinnettavissa toimintamalli muuallekin.
Peruspalvelujen turvaamiseksi ja kuntatalouden kestävän tulopohjan ylläpitämiseksi maaseudulla keskeinen toimintamalli on Laihon mukaan aluekeskusseutujen ja maaseudun verkottuminen.
Se edellyttää myös maaseudun kuntien kehittämisnäkemysten kokoamista.
"Kehittäminen ei voi olla vain aluekeskusvetoista, vaan sen tulee perustua yhteistyön osapuolten omiin strategioihin sekä niiden keskinäiseen yhteensovitukseen", kehitysjohtaja korostaa.