Vapaapalokuntien toiminta on monin paikoin vaikeuksissa maaseudulla. Ongelmat näkyvät jo nyt siten, että päiväsaikaan tuleviin hälytyksiin ei aina saada riittävästi miehiä. Tilanne huolestuttaa niin VPK-väkeä kuin viranomaisiakin.
- Suomen pinta-alasta noin 95 prosenttia on meidän varassamme, muistuttaa Suomen Sopimuspalokuntien Liiton puheenjohtaja Isto Kujala.
Isoissa ja keskisuurissa kaupungeissa sopimus- ja vapaapalokunnat lähtevät palkattujen palokuntien avuksi tarvittaessa. Sen sijaan esimerkiksi Lapissa 18 kunnassa, siis suurimmassa osassa maakuntaa, VPK vastaa ensilähdöstä hälytystilanteessa ja on usein myös kunnan ainoa palokunta.
Kujalan mukaan suurin ongelma ovat päiväsaikaan eli useimpien palokuntalaisten työaikana tapahtuvat hälytykset. Moni käy töissä kotikunnan ulkopuolella, eivätkä läheskään kaikki työnantajat nykyään salli palokuntalaisen säntäävän kesken työpäivän sammutustöihin.
- Jos hätäkeskus ei saa oman paikkakunnan VPK:lta viidessä minuutissa ilmoitusta, että paloa on lähdetty sammuttamaan, se ottaa yhteyttä seuraavaksi lähimpään palokuntaan, selvittää Kujala. Aikaa kuluu, palo pääsee etenemään ja ihmishenkiäkin voi olla vaarassa.
Raha merkitsee,
muttei ole pääasia
Hätäkeskusuudistuksen yhteydessä on siellä täällä syntynyt kitkeriä kiistoja, kun sopimuspalokunnat ovat saaneet uudessa järjestelmässä mielestään liian huonoja sopimuksia. Kujalan mukaan lisätienestit ovat kuitenkin harvalle tärkein syy olla mukana palokuntatoiminnassa.
- Esimerkiksi meillä Lappeenrannassa ei VPK:n jäsenille makseta mitään. Toisaalta jonkin maalaiskunnan puolivakinaisella palokunnalla voi hälytyksiä olla parisataa vuodessa, ja niihin osallistuvat saavat noin 8-9 euron tuntipalkkaa vastaavan summan siltä ajalta, jonka ovat mukana. Onhan se aika vähän, arvioi Kujala.
- Kun ollaan VPK:n hälytysosastossa, niin silloin ei enää voi puhua harrastuksesta, tiivistää Kujala.
Maksukäytäntöjä on nykyisin kolmenlaisia. Useimmiten pelastuslaitos maksaa työstä VPK:lle, joka joko maksaa palokuntalaisille jotain tai käyttää koko summan kalustostaan huolehtimiseen. Kolmas käytäntö on se, että palokuntalaiset saavat palkkion suoraan pelastuslaitokselta.
"Valtion pitäisi
nyt tulla vastaan"
Sopimuspalokuntien Liitto on ryhtynyt patistamaan sisäministeriön pelastusosastoa toimiin tilanteen parantamiseksi. Viimeksi neuvotteluja käytiin Kujalan mukaan heinäkuun alkupuolella.
- Valtiovallan pitäisi nyt tulla merkittävästi vastaan. Meidän käytettävissämme olevat keinot eivät enää riitä, sanoo Kujala.
Valtio voisi esimerkiksi ryhtyä korvaamaan työnantajille osan siitä menetyksestä, minkä kesken päivän hälytykseen lähtevä vapaapalokuntalainen aiheuttaa. Kujalan mielestä voitaisiin myös perustaa palokuntalaisille tarkoitettuja työpaikkoja, joissa hälytykseen lähtö kuuluisi velvoitteisiin. Pienissä kunnissa palokuntalaisille luulisi löytyvän kunnan leivissä muutakin tekemistä.
- Tällainen monitoimityöpaikka voisi olla valtion, kunnan ja pelastustoimen yhteishanke. Minusta sitä pitäisi ainakin kokeilla, esittää Kujala.
Suomen Sopimuspalokuntien Liitto on ryhtynyt ajamaan erityisen sopimuspalokuntia koskevan lain säätämistä. Jos sellainen ei saa ministeriössä myötätuulta, palokuntien asioista voisi säätää osana jotain muuta lakia.