Monialaisilla maatilayrittäjillä on selkeästi vahvempi yrittäjäidentiteetti kuin pelkästään tavanomaista alkutuotantoa harjoittavilla viljelijöillä. Verrattuna muihin maaseutuyrittäjiin on monialaisten yritystoiminta keskimäärin pienimuotoista, mutta silti heidän yrittäjäidentiteettinsä on monilta osin yhtä vahva kuin muillakin yrittäjillä.
Tiedot ilmenevät Helsingin yliopiston Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskus Mikkelin ja Helsingin yliopiston sosiaalipsykologian laitoksen toteuttamasta valtakunnallisesta kyselytutkimuksesta. Tutkimus oli osa Maa- ja metsätalousministeriön rahoittamaa Maatilasta maaseudun pienyritykseksi -yhteistutkimushanketta.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että monialaiset maatilayrittäjät nimeävät itsensä useammin yrittäjäksi, he uskovat enemmän omaan menestymiseensä yrittäjinä ja omiin mahdollisuuksiinsa vaikuttaa menestykseensä. Lisäksi he katsovat olevansa yrittäjinä kasvuhaluisempia, riskejä ottavampia ja innovatiivisempia kuin tavanomaiset viljelijät.
"Erot selittyvät ennen kaikkea sillä, että monialaisten maatilayrittäjien toiminta on tavanomaisiin viljelijöihin nähden laajempaa, kannattavampaa ja kilpailukykyisempää. Myös asiakassuhteen osalta toiminta on aktiivisempaa", kertoo tutkimuksesta vastannut dosentti Kari Vesala.
Muihin maaseutuyrittäjiin verrattuna eroavaisuus ja heikko kohta löytyy kahdella ulottuvuudella.
"Monialaiset eivät nimeä itseään niin painokkaasti yrittäjiksi eivätkä usko omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa niin vahvasti kuin muut yrittäjät. Erot näyttävät johtuvan siitä, että monialaisilla maaseutuyrittäjillä ei ole yhtä aktiivinen asiakassuhde kuin muilla yrittäjillä", sanoo Vesala.
Tutkimuksessa oli mukana monialaisia maatilayrittäjiä 11 eri toimialalta ja vertailuryhminä ilman maatilakytkentää toimivia pienyrittäjiä ja tavanomaista maataloutta harjoittavia viljelijöitä. Lomakkeita lähetettiin yli 3000 ja vastausprosentti oli hieman alle 40.
Eurotila ei aina onnen avain
Maaseudun elinvoimaisuuden kannalta maaseutuyrittäjyys ja sen kehitys on keskeisessä asemassa. Nyt syntynyt tutkimus osoittaa tutkija Juuso Peuran ja Kari Vesalan mukaan sen, että yrittäjyyttä ei tule vähätellä tyyliin tämä on vain sivuelinkeino. Tutkimuksesta käy hyvin ilmi myös se, että tilan muuttaminen eurotilaksi ei välttämättä olekaan ainoa tulonlähde maalla.
Tänä päivänä joka neljännellä suomalaistilalla harjoitetaan myös muuta yritystoimintaa kuin tavanomaista alkutuotantoa. Yleisimpiä aloja ovat: koneurakointi, maatilamatkailu, puu- ja elintarvikkeiden jatkojalostus, metallituotteiden valmistus tai kuljetus- ja hoivapalvelut. Kaikkiaan monialaisia maatiloja on noin 22 000.
Etelä-Savo on monialaisen maaseutuyrittäjyyden johtavia maakuntia. Monialaisten maatilojen osuus kaikista seutukunnan maatiloista on yli 34 prosenttia. Koko maassa vastaava luku on 27 ja ainoastaan Ahvenanmaalla ollaan Etelä-Savoa edellä.