Suomalaisten syrjäseutujen joukkoliikenne paranisi peruspalvelutasolle kolmen miljoonan euron lisäpanostuksella valtiolta. Oulun läänin tarpeeseen suhteutettuna summa olisi 300 000-500 000 euroa. Valtavista rahamääristä ei ole kysymys.
"Uskon, että valtiolta saadaan tuo summa joukkoliikenteen tukemiseen", arvioi liikenne- ja viestintäministeriön asettaman peruspalvelutyöryhmän puheenjohtaja, liikenneneuvos Petri Jalasto.
Ministeriö tehnee päätöksen joukkoliikenteen kehittämisestä kesään mennessä.
Työryhmän raportti korostaa, että parantamalla kolmella miljoonalla eurolla haja-asutusalueiden asukkaiden julkisia kulkuyhteyksiä säästettäisiin merkittäviä summia Kelan ja kuntien maksamissa lakisääteisissä kuljetuskustannuksissa.
Osa väkisinkin joukko-liikenteen ulkopuolella
Julkisten yhteyksien kehittäminen ei välttämättä koske kaikkein syrjäisimpiä, erityisen harvaan asuttuja seutuja Lapissa ja muualla Pohjois-Suomessa. Harvan tieverkon alueilla väkisinkin tietty osa asutuksesta joudutaan jättämään joukkoliikenteen ulkopuolelle.
Oulun lääninhallituksen liikennehallintopäällikkö Tapani Rossi sanoo, että Oulun läänissä joukkoliikenne on kohtuullisella tasolla, eli miniminormit täyttyvät huonoimmillakin alueilla.
Minimitasolta on kuitenkin matkaa peruspalvelutasolle, jonka saavuttamiseen tarvittaisiin valtiolta 300 000-500 000 euroa lisää.
Tällä hetkellä lääninhallitukset tukevat ostoliikennettä eli kuntien kautta maksettavaa koulu- ja asiointiliikennettä 25 miljoonalla eurolla vuodessa. Siitä Oulun läänin osuus on 3,5 miljoonaa euroa.
Rossin mukaan tuo tuki on pidettävä ja mieluiten saatava lisää rahoitusta, jotta maaseudun liikenne voitaisiin turvata. Ostoliikenteellä on kerrannaisvaikutus: jos se vähenee, myös itsensä kannattava liikenne vähenee.
Kutsuliikenne ja keskittäminen avuksi
Uhkia pohjoisen maaseudun liikenteelle aiheuttavat väen väheneminen ja liikenteen kustannusten nousu. Julkisen rahoituksen ohella myös itse liikennejärjestelmää on muutettava nykyistä joustavammaksi ja vastaamaan enemmän liikenteen tarvetta.
"Yksi keino on kutsuohjausliikenteen lisääminen. Se tarkoittaa, että pienet linja-autot tai taksit ajavat reittejä sen mukaan, miten asiakkaita tulee kutsun perusteella eivätkä kierrä koko ajan samaa reittiä. Toinen keino on matkojen yhdistely", liikennehallintopäällikkö Rossi sanoo.
Oulun läänin asukkaista 26 prosenttia asuu 500-600 metrin päässä linja-auto- tai ostoliikennereitiltä.
Koko maan keskiarvo on 29 prosenttia, ja Länsi-Suomessa on yli 30 prosentin alueita.
Rossin mukaan Oulun läänissä ollaan tässä suhteessa vielä kohtuullisen hyvässä asemassa. Kainuussa ja Koillismaalla tilanne on kuitenkin selvästi muuta lääniä huonompi.
Oulun läänissä on vain yksi sellainen kunta, jossa ei ole arkisin iltakuuden jälkeen ja viikonloppuisin ajavia linja-autoja. Se kuulostaa Rossin mukaan vielä kohtuullisen hyvältä, mutta tuollaisten kuntien määrä saattaa lisääntyä, jos ostoliikenteeseen ei lisätä rahoitusta.