Syrjäperältäkään ei aina tarvitse lähteä yhden pilleripaketin takia apteekkiin kymmenien kilometrien päähän kirkolle tai kaupunkiin.
Pääosin kyläkauppojen suojissa on vielä 130 itsehoitolääkkeiden myyntipistettä eli lääkekaappia. Lääkelaitoksen tiukka lupalinja laittaa kuitenkin nyt kaappeja kiinni.
Huolensa kehityksestä ovat tuoneet julki muun muassa Apteekkariliitto ja Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä. Lääkelaitos on tänä vuonna käsitellyt 60 viiden vuoden välein uusittavaa tai uutta lupahakemusta. Päätöksistä 21 on kielteistä. 13 toimivaa lääkekaappia joudutaan mahdollisesti sulkemaan.
Osa kielteisen päätöksen saaneista on valittanut hallinto-oikeuteen. Asiassa on vedottu myös kansanedustajiin.
Lääkelaitoksen yliproviisori Anne Hirvonen tähdentää, että luvista päätettäessä noudatetaan nykyistä lääkelakia.
Lain mukaan lääkekaappi voi sijaita alueella, jossa ei ole apteekkia tai josta on pitkien etäisyyksien tai muiden syiden takia huono kulkuyhteys lähimpää apteekkiin tai sivuapteekkiin. Pitkä etäisyys tarkoittaa yleensä useita kymmeniä kilometrejä.
Lääkelaitos antaa sosiaali- ja terveysministeriölle lausunnon lääkekaapeista syyskuun loppuun mennessä. Hirvonen ei halua arvioida etukäteen sen sisältöä eikä sitä, onko lakiin tulossa muutoksia, jotka löyhentäisivät lääkekaappien perustamisehtoja.
Ehkä reseptilläkin enemmän
Lääkelaitoksessa nykyisten lupien uusimatta jättämisiä on perusteltu sillä, että olosuhteet ovat saattaneet muuttua. Esimerkiksi kulkuyhteydet ovat voineet parantua.
Sosiaali- ja terveysministeriön asettama Apteekkityöryhmä puolestaan olisi valmis lisäämään lääkekaappien määrää. Myös reseptilääkkeiden välitystä voidaan harkita.
Apteekkariliiton viestintäjohtaja Erkki Kostiainen katsoo, että ministeriön tavoitteet ja Lääkelaitoksen lupapolitiikka ovat ikävästi ristiriidassa.
"Lääkekaappijärjestelmää on kehitettävä kiinteänä osana apteekkitoimintaa. Apteekkarit eivät ole kieltäytyneet pitämästä lääkekaappia, jos siihen vain on ollut mahdollisuus."
Apteekkariliiton mielestä lääkekaapin asiakkaille pitää tarjota nykyistä paremmin tietoa kaapissa myytävistä lääkkeistä. Nyt tarjolla on kansio hintatietoineen sekä monessa paikassa myös kännykkäyhteys apteekkiin.
Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä toteaa kannanotossaan, että maaseudun toimivaa ja turvallista lääkehuoltoa ei saa romuttaa lääkekaappeja sulkemalla. Väärinkäytöksiä ei ole havaittu, eikä Lääkelaitoksellakaan ole toiminnasta huomauttamista.
Yhteistyöryhmä vaatii myös reseptilääkkeiden välityksen lisäämistä lääkekaappien kautta. Nykyisinkin apteekki voi toimittaa reseptin perusteella lääkkeitä suljetuissa pusseissa lääkekaapista noudettavaksi.
Kolmasosa
apteekeista jäljellä
Myös apteekkien liikkuvia palveluja voitaisiin kehittää.
Apteekkiautoja, joiden mukana kiertäisi farmaseutti tai proviisori kannattaa myös Farmasialiitto. Sen sijaan lääkekaapit voitaisiin liiton mielestä lopettaa.
Lääkekaappien määrä on kahden viime vuosikymmenen aikana vähentynyt kolmannekseen. Osaksi se johtuu siitä, että esimerkiksi kyläkaupan lopettaessa toimintansa korvaavaa kaapin paikkaa ei löydetä.
20 vuotta sitten lääkekaappeja oli 433, nyt noin 130. Apteekkien ja sivuapteekkien määrä on lisääntynyt. Niitä on nyt 805.