Talous on elpynyt maaseudulla selvästi hitaammin kuin kasvukeskuksissa. Maaseudulle on syntynyt uusia työpaikkoja harvaan tahtiin laman jälkeen. Uudet työpaikat ovat keskittyneet pääasiassa kaupunkeihin ja niitä ympäröiviin maaseudun kuntiin, ilmenee Tilastokeskuksen tuoreesta tutkimuksesta.
Laman jälkeen hyvin pärjänneet maakunnat esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaa ja pääkaupunkiseutu olivat edelleen kärjessä, ja heikoimmin menestyneiden asemaan kansantalouden kasvun hiipuminen ei tuonut merkittävää parannusta. Maakunnan monipuolinen tuotantorakenne näyttäisi olevan paras tasaisen kasvun tae.
Vuosien 1995-2001 kasvun kärjessä oli lähinnä merenkulkua harjoittava Ahvenanmaa. Seuraavina olivat Varsinais-Suomi, Uusimaa, Pohjois-Pohjanmaa ja Pirkanmaa.
Laman jälkeinen kasvukausi ei näkynyt Lapin ja Itä-Uudenmaan maakunnissa, joiden tuotannon arvossa ei tapahtunut merkittävää kehitystä. Kehitys oli välttävää myös Kainuun ja Pohjanmaan maakunnissa.
Vertailun kärkeen sijoittuu Helsingin metropolialue ja suuret kaupunkiseudut. Helsingin seudulla bruttokansantuote asukasta kohti ylitti vuonna 2000 koko maan keskiarvon.
Kainuu yllättänyt talouskasvun hiipumisen jälkeen
Talouskasvun hiipuminen vuonna 2001 on kohdellut maakuntia kovin kaksijakoisesti. Hyvään kasvuun ylsivät Ahvenanmaa, Varsinais-Suomi ja Pohjois-Pohjanmaa. Varsinainen yllättäjä oli Kainuu, kasvua oli liki 5 prosenttia.
Heikommin on mennyt Pohjanmaalla, Lapissa, Kymenlaaksossa, Pohjois-Karjalassa ja Etelä-Karjalassa. Taloudeltaan taantuneet maakunnat ovat tuotantorakenteeltaan perinteisiä teollisuusmaakuntia.
Kasvun hidastuminen ja kääntyminen laskuun ei maakuntatasolla ole niinkään tieto- ja viestintäalojen kuin vanhojen toimialojen aikaansaamaa.
Maaseudun kehityksestä kertova tutkimus on osa Tilastokeskuksen ja maa- ja metsätalusministeriön yhteistä hanketta, jolla pyritään tuottamaan tietoa erityyppisten alueiden kehityksestä Suomessa.