Alueellisen maaseudun kehittämissuunnitelman Alman ohjelmakautta on jäljellä kaksi täyttä toimintavuotta ja sen 8,5 miljoonan euron EU-rahoista on käyttämättä vielä noin puolet. Almaa toteutetaan Pohjois-Pohjanmaan alueella Oulun, Raahen ja Ylivieskan seutukunnissa ja rahoitusta haetaan Pohjois-Pohjanmaan TE-keskuksen maaseutuosastolta.
TE-keskuksen edustajat vierailivat keskiviikkona Raahessa varta vasten muistuttamassa, että Alman loppuaika ja loppurahat pitäisi käyttää tehokkaasti hyväksi. Varsinkin kekseliäitä, uskaliaita ja hulluja ideoita kaivataan sekä maaseutuelinkeinoja monipuolistaviin pienyrityshankkeisiin että laajaa kohderyhmää hyödyntäviin yleishyödyllisiin hankkeisiin.
Elinkeinoja monipuolistamaan toivotaan pienyrityshankkeita, jotka liittyvät matkailuun, naisyrittäjyyteen, käsityöläiselinkeinoihin ja muihin elinkeinovalikoimaa monipuolistaviin toimialoihin.
Yleishyödyllisillä hankkeilla puolestaan pyritään murtamaan maaseutua autioittavia noidankehiä. Toimenpiteet voivat kohdistua esimerkiksi yrityksiin, maaseudun asukkaisiin, ympäristöön tai elinkeinoihin.
TE-keskuksen maaseutuosaston hankesuunnittelijan Jorma Korolaisen mielestä vanhoista päähän pinttymistä pitäisi päästä eroon. Maaseutua kehittävän hankkeen ei tarvitse aina olla vesakonraivausta tai uimarannan kunnostusta, vaan kaivataan sitä yhden ihmisen villiä ideaa.
"Kentälle tarvitaan arkipäivän tarpeista tulevia ideoita. Kylähullujen ajatukset pitäisi saada esille."
Suunnittelija Liisa Jokela TE-keskuksesta korostaa, ettei hulluus ole tässä tapauksessa negatiivinen asia. Ydinviesti on, että rohkeutta ja suvaitsevuutta tarvitaan, jottei erikoisempia ideoita teilata heti alkuunsa. Hänen mukaansa eri hankeideoissa pitäisi ottaa entistä enemmän huomioon nuoret, maaseudun yksinäisyys sekä naisyrittäjyys.
"Esimerkiksi naisyrittäjyys on tärkeää työpaikkojen takia. Jottei maaseudulle jää niitä yksinäisiä poikamiehiä."
Jokelan mukaan Raahen seutukunnassa on jo meneillään monia hankkeita ja nyt on aika hakea uusia kokemuksia. Erityisesti yrityskohtaiset hankkeet olisi hyvä saada vauhtiin, Alman päätavoitteenahan on uusien työpaikkojen luominen.
Alma ratkaisi laajennuspäätöksen
Alma-rahoituksesta saaduista kokemuksistaan tilaisuudessa kertomassa ollut siikajokinen yrittäjä Matti Tervakangas Tervakankaan Peruna Oy:stä kiitteli TE-keskuksen positiivista suhtautumista tukiasioissa.
Yrityksen asiakaskunta on kasvussa ja tuli aika päättää, lähdetäänkö toimintaa kasvattamaan vai mennäänkö eteenpäin entisillä koneilla ja investoinneilla. Alma-rahoitus ratkaisi.
"Kaluston hankinta nielee pääomaa, mutta kun tietää, että tukea on tulossa, se helpottaa investointipäätöstä", kiittelee Tervakangas.
Hän pahoittelee sitä, ettei hänen oma hankeideansa kovin hullu ole. Kylätoiminnassa mukana olevana Tervakangas tietää, että kokoustettaessa hullut ideat yleensä latistetaan.
"Pitäisi joskus antaa yrittää. Olisihan se kiva, jos joku semmoinen hullu hanke alkaisi omalla kylällä."
Yksi tärkeimmistä maaseutuun liittyvistä hankkeista on pääosin Alma-rahalla pyörivä Raahen seutukunnassa toimiva Maaseudun osaamisverkosto Oras. Laajasektorisen hankkeen päätavoite on maaseudun asuttuna pitäminen keinolla millä hyvänsä, kiteyttää yksikön johtaja Pekka Seppinen.
Oraksen keskeinen tehtävä on koordinoida eri maaseudun organisaatiot toimimaan mahdollisimman tehokkaasti yhteisen päämäärän hyväksi. Työ on hyvällä alulla, yli 20 organisaatiota on jo sitoutunut toimintaan ja erilaisia yhteistyökuvioita on kehitteillä.
Yrittäjiä Oras palvelee muun muassa etsimällä parhaat asiantuntijat tai rahoittajat yrityksen tai idean eteenpäin viemiseksi. Oraksen toinen tehtävä on maaseutuasumisen markkinointi.