Muuta maalle, jos haluat välttää kasviksia ja kulttuuripalveluja sekä elää ylipainoisena ja onnellisena. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n tutkimusta kärjistäen etenkin harvaan asutun maaseudun väestöllä on muita enemmän ongelmia terveytensä ja hyvinvointinsa kanssa. Siitä huolimatta maalla asuvat onnellisimmat ihmiset.
Torstaina julkistetun tutkimuksen ikävin anti on se, että peräti yli neljännes työikäisistä tuntee työkykynsä heikentyneen. Yli 860 000 suomalaisen työkyky on rapistunut. Suunnilleen yhtä monet epäilevät, etteivät jaksa tehdä töitä eläkeikään asti.
Alentuneen työkyvyn kokijoita on vähiten pääkaupunkiseudulla. Espoossa 20 vuotta täyttäneistä joka viides ja Helsingissä joka neljäs tuntee, ettei jaksa enää pusertaa täysillä. Kaupungeissa tilanne on huonoin Lappeenrannassa ja Kouvolassa, joissa miltei kolmannes työikäisistä arvelee käyvänsä vajaalla teholla.
Kaupunkien järjestys on sama, kun puntaroidaan sitä joukkoa, joka ei usko jaksavansa eläkeikään asti.
Kasvikset syödään kaupungeissa
Tutkimuksen mukaan kaupunkien ja maaseudun välillä on selkeitä eroja terveydessä ja hyvinvoinnissa. Kaupungeissa jaksetaan ja voidaan paremmin. Maalla elämänlaatu kuitenkin tasoittaa tilannetta. Siellä asuvat onnellisimmat ihmiset.
Harvaan asutun maaseudun ihmisistä yli puolet pitää itseään onnellisena siitä huolimatta, että noin kolmannes heistä tuntee työkykynsä heikentyneen.
Onnellisuutta ei karista edes kulttuuripalvelujen etäisyys. Harvaan asutulla seudulla jopa 35 prosenttia väestä potee kulttuuritarjonnan niukkuutta, kun kaupunkien keskustoissa kulttuurivajeessa elää vain kymmenisen prosenttia ihmisistä.
Sen sijaan terveyskeskuspalveluita tuntuu maaseudulla olevan enemmän kuin kaupungeissa.
Tutkimus päättelee myös, että lihavuudella ja niukalla kasvisten käytöllä on yhteys toisiinsa asuinpaikasta riippumatta. Maaseudulla ylipainoisten ja kasviksia vieroksuvien osuus on kuitenkin suurempi kuin kaupungeissa.
Terveys- ja hyvinvointitutkimuksen tavoitteena on selvittää väestön elinoloja, hyvinvointia, terveydentilaa, elintapoja ja kokemuksia palvelujärjestelmästä. Valtakunnalliseen tutkimukseen on osallistunut kahden vuoden aikana yli 150 000 suomalaista. Nyt julkistetut tulokset koskevat viime vuotta.