Opetusministeriön yli-insinööri Erkki Salmion mukaan koulujen ja pihojen suunnitteluun panostetaan nykyään aiempaa enemmän.
"Liekö syynä sitten opetushallituksen suositukset vai mitkä, mutta suunnitteluun satsataan enemmän. Ennen koulu oli lähinnä käytävä ja luokat sen molemmin puolin", hän sanoo.
Koulujen pihojen rakentamiselle ei ole olemassa sitovia määräyksiä. Opetushallitus on kuitenkin antanut ohjeistusta esimerkiksi koulupihojen mitoista, varusteista, turvallisuudesta ja siitä, miten pihaa voidaan hyödyntää oppimiskäyttöön.
"Koulupihoja voisi hyvin käyttää hyödyksi opetuksessa eri oppiaineissa. Esimerkiksi luonnontieteen opetuksessa pihalla voisi opettaa luonnonilmiöihin liittyviä asioita sekä fysiikan ja kemian ilmiöitä. Usein koulupiha mielletään pelkästään liikkumiseen liittyväksi", kertoo Opetushallituksen yliarkkitehti Reino Tapaninen.
Tapaninen haluaisi erityisesti lisätä pihan soveltamista opetuskäyttöön.
"Koulun opetuksen ei tarvitse tapahtua pelkästään sisätiloissa. Lapsille voisi osoittaa, että oppimista ja opetusta voi tapahtua myös koulurakennuksen ulkopuolella. Koulu ei ole vain rakennus, vaan koko lähiympäristö."
Tapanisen mukaan koulupihojen suurin ongelma on varusteiden ja kalusteiden laiminlyönti.
"Pihoilla saattaa olla jopa vaarallisia välineitä. Monesti ei kiinnitetä huomiota myöskään viihtyisyyteen. Unohdetaan esimerkiksi kasvillisuus ja istuskelualueet. Kaupunkikeskuksessa pihat ovat usein myös todella pieniä."