– Jos huomioarvoa miettii, niin onhan tämä karannut lapasesta jo aikoja sitten, Iin kunnanjohtaja Ari Alatossava toteaa.
Iin ilmastoteot on todellakin huomattu ja niistä on uutisoitu laajasti. Viimeksi joulukuun puolivälissä iiläiset kokoontuivat Huilingin näyttämölle katsomaan Britannian yleisradioyhtiö BBC:n tuoretta dokumenttia kunnasta.
Syksyn suurin julkisuus puolestaan tuli uudesta IlmastoAreena-tapahtumasta.
– IlmastoAreenassa on se ajatus, että ilmasto on pääasiassa, Micropoliksen toimitusjohtaja Leena Vuotovesi kuvaa.
Aiemmin ilmasto on ollut yhtenä aiheena isommissa tapahtumissa, mutta Iissä haluttiin keskittyä vain ja nimenomaan ilmastoon. Toisaalta ilmastonmuutoksen torjunta on vasta aivan viime aikoina kasvanut niin isoksi aiheeksi, että se kantaa omana tapahtumanaan.
– Kolme vuotta sitten tätä ei olisi voinut kuvitella, mutta nyt aika on sille kypsä ja tahti vain kiihtyy, Vuotovesi kertoo.
Ja seuraava IlmastoAreena on Vuotoveden mukaan jo merkitty kalentereihin, se järjestetään 21.–22. elokuuta.
Iin ilmastoihme on syntynyt yhteistyöllä, mutta ei ilman kuntalaisten epäilyjä.
Esimerkiksi tuulivoimaloita, joista moni Iin tuntee, on kyllä vastustettukin, mutta yhteistyöllä ja hankalaksi koettuja voimaloiden sijoituspaikkoja hieman muuttamalla on sopu löytynyt. Nyt tuulivoimaloita on kunnassa runsaat 50 ja lähes saman verran on luvituksessa.
– Meillä on tehty kahdeksan tuulivoimakaavaa, eikä niistä ole tehty yhtään valitusta, Alatossava kertoo.
– Osa ilmastotyötä on päätösten kestävyys, ja tässä kuntalaiset on hyvä saada heti mukaan vaikuttamaan, Iin kunnanvaltuuston puheenjohtaja Teijo Liedes toteaa.
Liedeksen mukaan on oleellista kertoa faktoja ja olla johdonmukainen perusteluissaan ja valinnoissaan.
– Päättäjille pitää pystyä perustelemaan sekä taloudelliset vaikutukset että päästövaikutukset, Alatossava lisää.
Kunnassa on keskusteltu aiheesta erityisissä ilmastoporinoissa.
– Yli tuhat iiläistä on ollut ilmastoporinoissa jo mukana, Liedes laskee.
– Aika iso osa Iin yrityskentästä on myös saatu mukaan, Alatossava jatkaa.
– Madridin ilmastokokouksen epäonnistumisen jälkeen näitä asioita on entistä tärkeämpi korostaa, Liedes lisää ilmastotyön tärkeydestä.
Iissä pidetään tärkeänä, että kunnassa opittu tietotaito koituu muidenkin hyödyksi.
– Tekoja ei pyritä pitämään itsellä, vaan viemään maailmalle, Liedes kertoo.
– Jos me täällä Iissä pystymme tähän, tekin pystytte, Liedes kannustaa.
Vierailijoita onkin riittänyt, muun muassa kunnan kiinteistöjen lämmitysjärjestelmiin tutustumassa. Iin kunnanhallituksen puheenjohtajan Johannes Tuomelan mukaan esimerkiksi öljylämmityksen vaihtaminen ekologisempiin vaihtoehtoihin tuottaa nopeasti hyötyä ilmastolle ja säästöjä kunnalle.
– Ei tämä mitään rakettitiedettä ole, Alatossava lisää.
Kaleva palkitsi Iin vuoden julkisuusteosta
Sanomalehti Kalevan toimitus päätti myöntää kunniakirjan vuoden 2019 julkisuusteosta Iin kunnalle.
Iissä on tehty vuosia määrätietoista ja tuloksellista energiansäästö- ja ilmastotyötä. Hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä Iin tavoitteet ovat kunnianhimoisia ja selvästi esimerkiksi EU:n tavoitteita tiukempia.
Ilmastotyö on tuotu kuntalaisten arkeen monin kekseliäin tavoin. Viimeisimpiä on kimppa-auto eli kunnan sähköauton vuokraaminen kuntalaisille. Myös kymmeniä paikallisia yrityksiä on sitoutettu vähentämään päästöjään.
Syksyllä 2019 ensimmäisen kerran järjestetty IlmastoAreena laajensi ilmastokeskustelua onnistuneesti koko Oulun seudun asiaksi. Tapahtuma houkutteli Iihin tuhansia kävijöitä.
Iin ilmastotoimet on havaittu myös maailmalla. Siitä ovat osoituksena BBC:n ja monien muiden isojen eurooppalaisten tiedotusvälineiden vierailut kunnassa.
Ilmastonmuutoksen torjunta on noussut nopeasti yhdeksi politiikan tärkeimmistä aiheista. Ii toimii tässä hyvänä esikuvana kuntatason toiminnasta. Pienikin toimija voi olla eturintamassa muuttamassa maailmaa.
Kalevan toimitus on myöntänyt kunniakirjan julkisuusteosta vuodesta 2001 lähtien.
Ensimmäinen huomionosoitus annettiin ruotsalaiselle kirjailijalle Mikael Niemelle ansioista, joita hänen kirjansa Populäärimusiikkia Vittulajänkältä oli tehnyt pienelle Pajalan kylälle ja kunnalle, Tornionjokilaakson kulttuurille sekä alueella puhuttavalle vanhalle suomen kielelle, meänkielelle
Kunniakirja myönnetään vuoden lopussa yhdelle henkilölle tai taholle, joka on edistänyt julkisuudessa merkittävällä tavalla pohjoisten ihmisten tai pohjoisen elämänpiirin asiaa.
Vuoden julkisuusteko -palkintoon kuuluu kunniakirja ja Anu Pentikin suunnittelema vati.