Maaperän tutkimus saa uutta potkua Pyhäjärvellä. Paikkakunnalle on tarkoitus tehdä vuosien 2003-2005 aikana pysyvä tutkimuskeskus. Sen uskotaan auttavan kaivostoiminnan kehittämistä sekä tukevan jo aloitettua maanalaista fysiikan tutkimusta.
Pysyvän tutkimuskeskuksen rakentamiseen tähtäävän hankkeen vetäjänä aloittava filosofian tohtori Kalle Taipale Nivalasta uskoo, että luonnonvarojen tutkimuskeskuksen avulla alueelle voidaan kehittää uutta osaamista ja synnyttää työpaikkoja.
Pyhäsalmen kaivokseen perustettu ja vuonna 2000 käynnistynyt maanalainen fysiikan keskus on saamassa uusia laitteita, Euroopan ydintutkimuskeskuksen Cernin entisiä hiukkastutkimuslaitteita. Niitä testataan parhaillaan Oulun yliopistossa.
Laitteet on tarkoitus tuoda kesällä Pyhäsalmen vanhoihin kaivoskuiluihin, noin 400 metrin syvyyteen. Sinne rakennetaan kymmenien, mahdollisesti satojen neliömetrien suuruinen mittalaitteisto, jolla tutkitaan maanalaista säteilyä. Hankkeen vetäjänä toimiva Juha Peltoniemi ja laboratoriopäällikkö Timo Enqvist sanovat hiukkastutkimuksenkin voivan pitkällä tähtäimellä poikia teollista toimintaa alueelle.
Geologisen tutkimuskeskuksen tietohallintojohtajan paikan jättävä Kalle Taipale korostaa läänin eteläosalla olevan pitkät perinteet kaivostoiminnassa. Esimerkkeinä hän mainitsee Pyhäsalmen lisäksi Nivalan ja Vihannin.
Taipale pitää mahdollisena kehittää koneita ja laitteita sekä malmin etsimiseksi syvältä maan alta että sen analysoimiseksi. Menetelmille saattaisi avautua markkinoita maailmalle; ei kuitenkaan Eurooppaan, missä malmia ei juurikaan etsitä nyt.
Oulun eteläpuolella - Haapajärven Kopsassa ja Raahen Laivakankaalla - on Taipaleen mukaan maan parhaimpiin kuuluvat kultaesiintymät, jotka odottavat vielä kaivostoiminnan aloittamista. "Suomesta on puuttunut rahoituslähteet, joita pienet kaivosyritykset saisivat riskirahaa. Näyttää siltä, että rahoituskysymyksissäkin ollaan pääsemässä eteenpäin", Taipale sanoo.
Läänin eteläosassa on louhittu rakennuskiveä jo satakunta vuotta. Kalajoella syntynyt Taipale tietää kertoa Antti Santaholman vieneen aikoinaan kiveä Kalajoelta Skotlantiin saakka.
"Itä-Suomessa rakennuskiviteollisuuteen on syntynyt satakunta työpaikkaa. Täältä ei vuolukiveä löydy, niin kuin sieltä, mutta kovaa kiveä kylläkin. Rakennuskivivarat pitäisi inventoida pikaisesti", Taipale korostaa.
Kaivosgeologi Timo Mäki Pyhäsalmen kaivoksesta kertoo kaivoksella odotettavan uuden tutkimushankkeen myötä löytyvän ratkaisumalleja kaivostoiminnan työsuojelun ja ympäristöasioiden kehittämiseen. Etenkin ympäristökysymykset nousevat entistä tärkeämmäksi kiristyvien EU-direktiivien myötä.
Elämää kaivoksen jälkeen
Pyhäjärven kunnalliset päättäjät heräsivät 1990-luvun alussa pohtimaan, mitä tehdä, kun näytti siltä, että paikkakunnan toimeentulon selkäranka - Pyhäsalmen kaivos - pannaan kiinni vuosituhannen vaihteessa. Kaivos sai kaivatun jatkoajan ja malmin louhinta ulotettiin puolentoista kilometrin syvyyteen.
Päättäjien pohdinnan seurauksena pantiin pystyyn useita hankkeita, joilla pyrittiin löytämään viisastenkivi kaivoksen jälkeiseen elämään. Yksi tällainen oli geopolikseksi nimetty hanke, joka päättyi viime keväänä. Nyt käynnistynyt tutkimuskeskushanke on jatkoa sille.
Vuoden 2005 loppuun ulottuvan tutkimuskeskushankkeen kokonaiskustannukset ovat reilut puoli miljoonaa euroa, mistä EU:n ja valtion rahoitus kattavat 70 prosenttia. Lopun rahoittavat seutukunta ja yksityiset.