Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) kartoittaja Jorma Valkama pukkaa metrin pituisen onton teräspiikin maaperään Rukan länsipuolella Virkkulassa. Hän määrittää työvälineeseen jääneen maalajin moreeniksi ja siirtää tiedon saman tien tietokoneelleen. Muutama tarkistava pisto kohteella varmistaa, kuinka laajalla alueella maalajia esiintyy.
Samassa puuhassa Pohjois-Kuusamossa ja Etelä-Sallassa liikkuu neljä muutakin kartoittajaa. Hiljattain alkaneet työt liittyvät GTK:n valtakunnalliseen maaperän kartoitusohjelmaan. Tarkoituksena on selvittää maalajien jakautumista, laatua, kerrosjärjestystä ja syntyä.
Rukalta Oulangan kansallispuiston yli aina itärajalle saakka ulottuvaa satojen neliökilometrin laajuista aluetta ei ole kuitenkaan valittu kartoitettavaksi sattumalta. Aineistoa kerätään suositulta matkailualueelta ennen kaikkea geologisen retkeilykartan tarpeisiin. Sen on määrä ilmestyä kolmen vuoden kuluttua. "Systeemi on se, että kaikki kartoittajat muuttavat päivän päätteeksi tukikohdassamme tiedot digitaalisiksi ja ne yhdistetään. Kokonaisuus hahmottuu näin pala palalta", Valkama selvittää.
Alueen laajuuden ja kartoittajien vähyyden vuoksi tiedot eivät tule koottua yhden kesäkauden aikana. Maastotöitä on jatkettava myös ensi suvena ja mahdollisesti vielä kolmantenakin kesänä.
"Kartasta tehdään retkeilijöitä mahdollisimman kattavasti palveleva. Siinä tulee näkymään maalajien ja kalliopaljastumien lisäksi kaikki alueelta löydetyt erikoiset maaperägeologiset kohteet, samoin reitistöt ja retkeilypalvelut", Valkama kertoo.
Oheistuotteeksi tehdään opaskirja, jossa kiinnostavimmat kohteet on esitelty kuvien kera.
Vastaavanlaisia geologisia retkeilykarttoja on ilmestynyt tähän mennessä seitsemän, joista viisi Pohjois-Suomesta. Syksyllä sarja laajenee Pyhä-Luoston kartalla.
GTK on tehnyt nykyisenlaista maaperäkartoitusta Suomessa 80-luvulta asti. Mittavalla projektilla halutaan saada entistä yksityiskohtaisempi kartta-aineisto lähes puolen valtakunnan alueelta.
"Vanhempien yleiskarttojen tarkkuus ei riitä enää ajan tarpeisiin, joita ovat esimerkiksi monet maankäyttöön, ja suunnitteluun liittyvät sovellukset", kartoitustyötä Kuusamossa ja Sallassa johtava geologi Peter Johansson toteaa.
Hankkeessa keskitytään alueille, joissa tiedoille on selvin tarve. Kohteita ovat esimerkiksi kaupungit, kirkonkylät, teollisuusalueet ja varsinkin juuri matkailualueet. Suomesta on kartoitettu nyt noin 40 prosenttia eli työ alkaa olla loppusuoralla.
Koottava aineisto palvelee paitsi GTK:n omaa tutkimusta, myös laajan asiakaskunnan tarpeita. Asiakkaita ovat muun muassa kunnat, ympäristökeskukset, suunnittelukonsultit sekä monet ympäristö- ja metsäalan yritykset ja yhteisöt.
"Tiedot ovat numeerisessa muodossa eli painotuotteiden lisäksi myös monenlaisia muita formaatteja aineistosta voidaan räätälöidä ostettavaksi", Johansson sanoo. Maaperäkartoituksen tilanteeseen voi tutustua GTK:n Geokartta-palvelimelta sivulla www.gtk.fi/geokartta.