Oulun seudun geologisesta historiasta on ollut tähän saakka varsin vähän tietoa, mutta nyt asiaan tulee muutos, kun Muhoksella aloitettiin maanantaina kairaukset syviin reikiin erikoistuneella laitteella. Tarkoitus on ottaa jatkuva näytesarja 60-70 metrin syvyydelle saakka viikon aikana.
Kairalla pääsee periaatteessa kilometrinkin syvyyteen, mutta maakerrosten muodostumista tutkittaessa kovin syvälle menevistä kaivauksista ei ole hyötyä.
Tutkimuksia Muhoksen Puhakassa tekee Geologian tutkimuskeskus. Geologi Niko Putkinen kertoo, että näillä porauksilla pyritään selvittämään viime jääkauden jäätiköitymisvaiheita ja niiden välissä olevia leutoja jaksoja. Jälkimmäisten kerrostumia voidaan nykyisin ajoittaa jopa 100 000 vuoden taakse.
Ei ennen yhtä syvälle Oulun seudulla
Jäätikön käyttäytyminen viime jääkaudella tunnetaan yleispiirteiltään melko hyvin, mutta tietoja puuttuu eri etenemisvaiheiden ulottuvuuksista ja ajoittumisesta juuri Pohjois-Pohjanmaalla. Putkinen sanoo, että jäätikkö on välillä ollut suurempi, mutta jäätiköityminen on ottanut ilmaston lämmettyä välillä takapakkia, ja jäätikkö on perääntynyt. Kaivausten toivotaan tuovan asiaan lisäselvitystä.
Oulun seudulla ei ole ennen porauduttu yhtä syvälle maaperään tieteellisissä tutkimustarkoituksissa. Kempeleessä porattiin taannoin hieman yli sadan metrin syvyyteen, mutta silloin kyseessä oli pohjavesitutkimus.
GTK on tilannut kairaukset Tieliikelaitokselta, jonka huippukalliilla koneella tehdään erilaisia tutkimuksia ympäri maata. Harvinaislaatuinen laite on käynyt muun muassa Karibialla selvittämässä Wärtsilän rakentaman voimalaitoksen maaperää.
Muhoksella ihanteellinen maakerros
Muhos ja niin sanottu muhosmuodostuma on Putkisen mukaan erityisen hyvä alue tähän tutkimukseen, koska se on muodostunut 1200 miljoonan vuoden aikana savikivikerroksen päälle. Maaperä on Suomen oloissa poikkeuksellisen paksua.
"Nyt on mahdollista saada jatkuvuutta alueelliseen kerrosjärjestykseen. Se on palapeli, jonka tiedot karttuvat vuosi vuodelta. Täältä saatuja tuloksia verrataan sitten muualta saatuihin", Putkinen selventää
Kairausvastaava Toni Pohjolainen sanoo, että huippulaitteella reiän tekeminen ei ole mitenkään helppoa hommaa. Maa-aines on yleensä niin tiukkaa, että kairan työntyminen reikään vaatii valtavan voiman. Tasalaatuiseen kallioon on yleensä parempi porata kuin tavalliseen maahan.
"Jos kohdalle osuu metrinen kalliolohkare, niin ollaan jo vaikeuksissa", Pohjolainen sanoo.
Geologian tutkimuskeskus kairaa omalla, pienemmällä kairauskoneellaan Muhoksella ja Oulun Hiukkavaarassa. Tällä viikolla samaan aikaan ison koneen kanssa tutkitaan Muhoksen Koivikon uudella omakotialueella mahdollisesti maaperässä olevia kaasuja.
Maakerroksessa eloperäistä ainetta
Pohjatutkimuksen yhteydessä alueelta löydettiin kaasua, joka on todennäköisesti metaania. Putkinen arvelee, että jossakin maakerroksessa mätänee vanhaa eloperäistä ainetta, josta on tullut pieniä kaasupurkautumia maanpinnalle kairausten yhteydessä.
Kaasu pääsee ilmoille maan sisästä todennäköisesti jo siinä vaiheessa, kun reikää kairataan. Metaani ei ole ihmiselle vahingollinen kaasu, mutta sen verran vahvaa ainetta kuitenkin, että se palaa, jos saa kipinän.
Kaasun määrä on niin pieni, että se ei vaikuta keskeneräisen asuntoalueen rakentamiseen. Kunta on kuitenkin katsonut asian selvittämisen arvoiseksi.