Ympäristöjärjestö WWF:n raportin mukaan ihmiskunnan aiheuttama ympäristörasitus on suurempi kuin koskaan ennen. Kuormituksen kasvua on kiihdyttänyt etenkin hiilidioksidipäästöjen lisääntyminen.
Fossiilisten polttoaineiden poltosta johtuvat hiilidioksidipäästöt on ollut kiivaimmin kasvava osa ihmiskunnan ekologisessa jalanjäljessä.
WWF käyttää Living Planet -raporteissaan mittarina ekologista jalanjälkeä, joka mittaa ihmisen kuluttamien uusiutuvien luonnonvarojen määrää suhteessa niiden uusiutumiskykyyn. Ihmiskunnan ekologinen jalanjälki on näin mitattuna yli kolminkertaistunut 1960-luvun alusta lähtien.
Suomi sijoittui kärkeen, kun WWF vertaili yli 140:n maailman maan ekologisen jalanjäljen suuruutta asukasta kohden. Suomi on kolmannella sijalla Arabiemiraattien ja Yhdysvaltojen jälkeen.
Suomen ekologisen jalanjäljen suuruus johtuu WWF:n mukaan siitä, että suomalaiset kuluttavat paljon energiaa sekä paperia ja puuta henkeä kohden laskettuna. Hiilidioksidipäästöt ovat myös Suomen ongelma.
Tiistaina julkistettu uusin raportti perustuu vuoden 2003 tilastotietoihin. Kaksi vuotta sitten ilmestynyt raportti perustui vuoden 2001 tietoihin. Ensimmäinen Living Planet -raportti ilmestyi 1998.
Luonto köyhtyy nopeasti
Raportti sisältää myös tietoja luonnon monimuotoisuuden tilasta maailmassa.
-- Luonto köyhtyy erittäin nopeaa vauhtia, sanoi WWF:n pääsihteeri Timo Tanninen järjestön tiedotustilaisuudessa Helsingissä. Tämä johtuu eri eliölajien elinympäristöjen katoamisesta. Esimerkiksi sademetsiä häviää jalkapallokentällisen verran sekunnissa.
Maalla elävien lajien kannat ovat pienentyneet 70-luvun alusta vuosituhannen alkuvuosiin mennessä lähes kolmanneksen ja makean veden lajit ja merten lajit runsaan neljänneksen.
Tannisen mukaan suomalaisten metsäjalanjälki eli metsästä tulevien tuotteiden kulutus henkilöä kohti on edelleen suurinta maailmassa, vaikka laskentaperusteita on tarkennettu. Metsäjalanjälki on tiistaina julkistetussa raportissa pienempi kuin kahden vuoden takaisessa raportissa.
Suomen metsäjalanjälki on WWF:n mukaan runsaat kaksi globaalihehtaaria. Suomen ympäristökeskuksen teettämässä tuoreessa selvityksessä jalanjälki on pienempi, noin 1,80 globaalihehtaaria. Globaalihehtaari on mittayksikkö, jota käytetään ekologisen kestävyyden vertailuun.
Energian kokonaiskulutus on Suomessa edelleen kasvanut. Henkilöä kohden laskettuna kulutus on Suomea suurempi neljässä maassa.
Tavallisen kansalaisen keinot alentaa paperin ja energian kulutusta ovat ennestään tuttuja. Tanninen opastaa vähentämään paperin kulutusta toimistoissa esimerkiksi käyttämällä kopioinnissa arkin molemmat puolet. Kotitaloudet voivat säästää energiaa muun muassa lämmitystä säätämällä ja energialamppuja käyttämällä. Talonrakentajat voivat alentaa energiankulutustaan vuosikymmeniksi eteenpäin rakentamalla matalaenergiataloja.