Keskiaika ei ilmeisesti ollutkaan niin pimeä kuin kouluhistorian perusteella helposti ajattelemme.
Planeettaamme on pidetty pyöreänä jo 200-luvulta, keskiajalta on merkkejä jopa empiirisestä tutkimuksesta ja niin edelleen, kertoo Petri Kasari Haapaveden lukion keskiaikaryhmästä. Renessanssi oli puolestaan taantumuksellisempaa aikaa.
Mielenkiintoinen ajatus, ja jokseenkin päin vastoin kuin kouluhistoriamme on opettanut. Tuohon tapaan joka tapauksessa kerrottiin Haapavedellä keskiaikatapahtumaan kuuluvalla luennolla.
Ajatellen läheisempää historiaa ja sen kulusta aiemmin annettua kuvaa ei tuota näkemystä voi heti hylätäkään. Luentojen lisäksi Haapaveden ryhmä ja Oulun keskiaikaseura opettelevat tansseja, kokkaavat ja syövät runsaasti ja osallistuvat Wanhan musiikin tapahtuman tilaisuuksiin.
Rento harrastus
Keskiaikaharrastusta samoin kuin muitakin asuihin, tapoihin ja muuhun kulttuuriin perehtymistä vaativaa toimintaa voisi äkkiä pitää vaativana ja jopa tiukkapipoisena touhuna. Näistä aatelisista saa kuitenkin aivan toisenlaisen kuvan.
Osa perehtyy kalligrafiaan, osa keittiöön; ylipäänsä jokainen syventyy harrastukseen sen verran kun haluaa. Aika lailla työtä ja valmistautumista harrastus kuitenkin vaatii, kun katsoo ihmisten pukuja ja muita varusteita.
"Harrastuksessa pyritään elävöittämään keskiaikaa, kuitenkin hieman romantisoiden", kertoo Jane Ilmola. Hän on aiemmin Yhdysvalloissa harrastanut renessanssiaikaa, eikä sen ja keskiajan raja tässä tarkastelussa ole kovinkaan selvä. Esimerkiksi meillä Suomessa keskiajan päättymisestä ei ole niin kauhean pitkä aika.
Keskiaikaharraste tekee ulkopuoliseen helposti näytelmämäisen vaikutelman, mistä kuitenkaan ei ole kyse. Toisin kuin ns. larppauksessa, tässä ei toimita ennalta laaditun käsikirjoituksen mukaan. Kyse on pitkälle yhdessäolosta ja hauskanpidosta, joka kyllä välittyykin toimintaa jonkin aikaa seuraavalle. Etenkin ruualla tuntuu olevan keskeinen osa.
Mikä vanhassa viehättää
Wanhan musiikin tapahtumaan kuuluvat kurssit ovat vetäneet ennätyksellisesti satakunta oppilasta. Gamban lisäksi kursseilla perehdytään nokkahuiluihin, jousisoittimiin ja uutena asiana myös kuoroon.
"Tapahtuma järjestetään jo kolmannentoista kerran ja tunnetaan siten jo soittajien parissa", sanoo taiteellinen johtaja Timo Hannula.
Hyvät opettajat yleensäkin vetävät väkeä, mutta runsas osanotto johtuu kyllä myös siitä, että paikalliset soittajat ja laulajat on saatu kiitettävästi liikkeelle. "Kolme neljäsosaa oppilaista on Haapaveden seudulta", kertoo Hannula.
Erityisen iloinen Hannula on kuorotoiminnasta. "Täällä tarvittaisiinkin hyvä kamarikuoro", hän toteaa.
Markus Kuikka, Jussi Merikanto, Teemu Rissanen ja Antti Nykänen gambayhtye Unto Consortista ovat osallistuneet Veli-Markus Tapion vetämälle gambakurssille. Yhtye soittaa lähinnä 1600 luvun, eli Bachia edeltäneen ajan musiikkia.
Unto Consort on toiminut vuodesta 1997 alkaen, Markus Kuikkaa soitin on kiinnostanut joa 1980-luvun loppupuolelta. Parhaillaan Kuikalla on asian tiimoilta meneillään jatko-opinnot Sibelius-Akatemiassa.
Kuikka on ammattimuusikko, mutta mukana on myös harrastuspohjalta gambaan ja vanhempaan musiikkiin perehtyneitä soittajia. Kuikka pitää yhtyeensä ohjelmistoa täysin kamarimusiikkina, mutta myös "kamareimpana kaikista":
"Jousikvartetin soitto on musiikkia sekä soittajille että yleisölle, mutta gambayhtyeen vain soittajille."