Maa­päi­vien 200-vuo­tis­juh­la keräsi tu­han­sia kat­so­jia

Etteivätkö nykyihmiset muka ole kiinnostuneita historiasta? Porvoon vanhaan kaupunkiin lauantaina kerääntyneet tuhannet ihmiset todistivat olemassaolollaan, että vanhat asiat kiehtovat edelleen. Eniten väkeä kiinnosti luonnollisesti se, kun itse Venäjän keisari Aleksanteri I johti kulkuetta kohti Porvoon tuomiokirkkoa.

Stella tapasi keisari Aleksanteri I:n.
Stella tapasi keisari Aleksanteri I:n.

Etteivätkö nykyihmiset muka ole kiinnostuneita historiasta? Porvoon vanhaan kaupunkiin lauantaina kerääntyneet tuhannet ihmiset todistivat olemassaolollaan, että vanhat asiat kiehtovat edelleen. Eniten väkeä kiinnosti luonnollisesti se, kun itse Venäjän keisari Aleksanteri I johti kulkuetta kohti Porvoon tuomiokirkkoa.


Keisari sai yleisöltä vähintään yhtä suuret suosionosoitukset kuin ihan aito keisari 200 vuotta sitten. Osa väestä oli pukeutunutkin ajan hengen mukaisesti. Kurjaksi muuttunut sääkään ei tuntunut haittaavan yleisöä.
Muuan pikkupoika kyseli isältään, kuka tuo mies oikein on.


– Se on maailman tärkein jätkä, hekotteli isä.


Porvoon kaupunki oli järjestänyt usean tunnin ajaksi monenmoista ohjelmaa vanhan kaupungin kaduille ja kujille. Porvoon Kalaaseja suunnitellaan pidettäväksi vastedes joka vuosi.

Eväitä omille johtopäätöksille

Porvoon lauantainen juhlinta oli osa Merkkivuosi 1809 -hanketta, joka on tehnyt historiaa tutuksi suurelle yleisölle. Merkkivuoden pääsihteerin dosentti Raimo Savolaisen mukaan yleisölle on haluttu antaa eväitä omien johtopäätöksien tekemiseen. Valtiovalta ei ole halunnut sanella, mikä on oikea tulkinta ja mikä ei.


Porvoossa vietettiin maapäivien eli valtiopäivien alkamisen 200-vuotisjuhlaa. Maapäivät sinetöi Suomen siirtymisen Ruotsin valtakunnasta autonomiseksi Venäjän suuriruhtinaskunnaksi.


Savolainen sanoo, että keisari Aleksanterin valistusaatteen ajatuksena oli olla purkamatta sitä, mitä oli saavutettu. Suomi sai pitää oman hallinnon, oman uskonnon ja Ruotsilta perityn lainsäädännön.


Suomelle tuli vähitellen itsenäisen valtion tunnusmerkit. Savolainen muistuttaa, että niitä ei voinut saada, ne piti ottaa. Suomelle se kesti lopulta runsaat 100 vuotta.


Suomen valtionjohdolle ja muille kutsuvieraille esitettiin Porvoon tuomiokirkossa juhladraama Laulu Suomelle. Suuri yleisö sai nähdä sen taltioituna illansuussa tv:stä. Draama uusitaan vielä sunnuntaina.

Naapurit yhteistyössä

200-vuotisjuhlat saivat ikävän sävyn, kun akateemikko Päiviö Tommila sai sairauskohtauksen kesken puheensa Merkkivuosi 1809 -valtuuskunnan juhlakokouksessa. Hän sai heti hoitoa ja oli tajuissaan, kun häntä lähdettiin siirtämään sairaalaan.  Savolainen piti Tommilan esitelmän loppuun.


Tommilan ohella juhlakokouksessa puhuivat presidentti Tarja Halonen, eduskunnan puhemies Sauli Niinistö (kok.) ja valtuuskunnan puheenjohtaja pääministeri Matti Vanhanen (kesk.).


Presidentti Halonen muistutti, että riippumatta siitä mikä Aleksanterin hallitsijavakuutuksen ja muiden puheiden täsmällinen oikeudellinen merkitys oli, ne joka tapauksessa muodostivat perustan puolustettaessa autonomista asemaamme vuosikymmeniä myöhemmin sortokausien aikana.

Ilmoita asiavirheestä