Marja-Leena Ahde lähti nuorena tyttönä Oulun Välivainiolta kesällä 1966 kaverinsa kanssa katsomaan, mitä ihmeellistä Ruotsissa oikein on, kun kaikki menevät sinne. Kaksi vuotta myöhemmin Markku Plaketti nosti kytkintä Muhoksella.
"Kylältä oli kaikki muut nuoret häipyneet tänne. Minunkin piti lähteä seikkailemaan", hän muistelee.
Seikkailua on riittänyt. Paluumuutto Suomeen on edelleen vain suunnitelmissa.
1960-luvulla ja vielä seuraavankin vuosikymmenen puolella Suomesta lähdettiin Ruotsiin työn, paremman elintason ja seikkailun perässä. Göteborgissa suomalaisia veti ennen muuta Volvon tehtaat.
"Meitä on suur-Göteborgin alueella yhä noin 30 000, kun mukaan lasketaan kansalaisuuden vaihtaneet ja toisen polven siirtolaiset", Ahde sanoo.
Ahde laskee, että Göteborgin alueella toimii 15 erilaista Suomi-seuraa. Hän oli itse perustamassa yhtä niistä: Partillen Suomi-seuraa ja on edelleen aktiivisesti mukana muun muassa seuran tanhutoiminnassa.
"Toiminta on laantunut valtavasti vilkkaimmista vuosista. Se taitaa mennä niin, että toinen sukupolvi hukataan ja kolmas herää taas mukaan toimintaan", hän sanoo.
Urheilulla on aina ollut valtava merkitys Ruotsin suomalaisille. Pallon ympärille on kokoonnuttu pitämään sosiaalista verkostoa yllä, ja suomalaisten menestys varsinkin Ruotsin maaperällä on ollut mannaa itsetunnolle.
"Silloin joskus meillä oli oma valtakunnallinen pesäpallosarja, ja lentopallon pääsarjassa pelasi suomalaisten oma joukkue", Plaketti muistelee.
Yleisurheilun Ruotsi-Suomi-maaottelu on urheilutapahtumista siirtolaisille ylitse muiden. Kisa on Ruotsissakin herännyt uuteen eloon, kun se siirrettiin Tukholmasta Göteborgiin.
"Se on sellainen tapahtuma, jossa on pakko käydä. Se saa meidät suomalaiset liikkeelle", Plaketti sanoo.