Rovaniemen hovioikeus on hylännyt ennenaikaisena Metsähallituksen maanvuokrauskiistassa nostaman kanteen enontekiöläistä yksityishenkilöä vastaan. Tämä kieltäytyi maksamasta vuokraa kalamajasta Tuolpajärven rannalla Metsähallituksen hallinnoimalla valtion maalla.
Vastaaja, Enontekiön kunnanhallituksen varapuheenjohtaja Hilkka Joki, on katsonut, että kalamökin omistavalla kuolinpesällä on yksityiseen maanomistukseen perustuva oikeus kalatupaan ja ilman vuokranmaksua metsähallitukselle.
Kyseessä on oikeuteen viety ennakkotapaus, jossa on pyritty vetämään uutta rajaviivaa yksityisen ja valtion maanomistuksen väliin Pohjois-Lapissa. Hovioikeuden mielestä oikeudessa ei kuitenkaan voida selvittää, onko Joella oikeus vastikkeetta hallita valtion aluetta ja pitää sillä rakennuksia, mistä syystä metsähallituksen kanne on ennenaikainen.
Oikea tapa käsitellä asia on hovioikeuden mukaan kiinteistötoimitus, jonka voi panna vireille myös Metsähallitus valtion edustajana.
Hilkka Joki sanoo itse suorastaan odottavansa kiinteistötoimitusta.
"Silloin nämä nykyiset niin sanotut valtion maat lyödään yksityisille aivan samalla lailla palstoiksi kuin kaikki muutkin. Aihetta huoleen on silloin maata omistamattomilla, joilla nyt on paikkakuntalaisen oikeudella metsästää ja tietyssä määrin kalastaa. Ne oikeudet häviäisivät", Hilkka Joki muistuttaa.
Suma odottaa jutun ratkeamista
Matias Laakson jakamaton kuolinpesä, jonka osakas myös Hilkka Joki on, maksoi kalamökin maa-alueesta vuokraa metsähallitukselle viisi vuotta.
"Sitten löysin papereita ja esimerkiksi isojakopöytäkirjan mukaan valtio ei omista Vuontisjärvellä muuta kuin 24 metriä leveän maantien ja yhden soramontun."
Ylä-Lapissa on samanlaisten vuokranmaksutapausten suma odottamassa riidan ratkeamista. Aikaa valitusluvan pyytämiseen korkeimmalta oikeudelta ja valituksen tekemiseen on toukokuun loppuun.
Metsähallitus vaati hovioikeutta vahvistamaan, ettei Joella ole oikeutta hallita aluetta valtiolle kuuluvan Tuolpajärven rannalta. Se vaati myös rakennusten ja rakennelmien poistamista sekä lähes 6 000 euron oikeudenkäyntikulujensa määräämistä Joen maksettavaksi.
Hovioikeuskulut kuitenkin tulevat kummankin osapuolen omalle kontolle, koska asia on hovioikeuden mielestä oikeudellisesti niin epäselvä, että Metsähallituksella on ollut perusteltu syy oikeudenkäyntiin. Myös käräjäoikeudessa osapuolet joutuivat maksamaan omat kulunsa, mitä ratkaisua hovioikeus piti oikeana asian ennakkotapauksen vuoksi.
Lapin käräjäoikeus oli sitä mieltä, että Hilkka Joella on omistajahallintaan ja kalastusoikeuteen perustuen oikeus kalastustukikohdan ja siihen kuuluvan rakennuksen pitämiseen Tuolpajärvellä valtionmaalla, vaikka oikeutta ei ole erikseen vahvistettu.
Metsähallituksella ei siten käräjäoikeuden mielestä voi olla oikeutta vaatia Hilkka Joelta alueen hallinnan kieltämistä ja rakennuksen poistamista, ei myöskään vuokraa alueen käytöstä.
Metsähallitus on todennut, että jos Joen oikeus kalamajaan olisi olemassa, se olisi perustettu viimeistään vesipiirirajankäyntitoimituksessa.
Hovioikeus huomauttaa, että Pohjois-Suomen maaoikeus jätti tutkimatta vesipiirirajankäyntitoimitusta seuranneessa muutoksenhakumenettelyssä Joen vaatimuksen, joka tehtiin vasta maaoikeuden istunnossa. Koska vaatimusta ei asiallisesti käsitelty, sitä varten voidaan panna vireille uusi kiinteistötoimitus ja ottaa vaatimus määrärajan umpeutumisesta huolimatta käsiteltäväksi.