Kun piittaamattomuus omasta ja muiden tiellä liikkuvien turvallisuudesta on syvällä asenteissa, ei tehostunut valvontakaan voi estää kohtalokkaita onnettomuuksia. On aika alentaa promillerajaa
Vaikka kaikki Kälviällä sattuneen liikenneonnettomuuden yksityiskohdat eivät ole selvillä, jo nyt tiedetään, mikä oli tärkein tekijä poliisin kuolemaan johtaneessa turmassa: rankan rattijuopumuksen aikaansaama täydellinen piittaamattomuus itseä ja muita kohtaan.
Kun kuljettaja ajoi yli kolmen promillen humalassa hetkittäin lähes 200 kilometrin tuntivauhtia, onnettomuus oli väistämätön. Uhriksi olisi voinut joutua vastaan tullut autoilija tai esimerkiksi polkupyöräilijä tai jalankulkija. Nyt tielle osui virantoimituksessa ollut poliisi, mistä syystä parikymppistä rattijuoppoa epäillään tutkinnassa murhasta. Tuomioon vaikuttaa se, mitä ajajan toiminnasta juuri ennen törmäyshetkeä selviää.
Poliisin kannalta vaarallisen kaahailijan pysäyttäminen on kaikkea muuta kuin ongelmatonta. Hurjastelijan voisi antaa paeta siinä toivossa, että karkuun päästyään hän ei enää tuota vaaraa muille. Jos hän kuitenkin aiheuttaa esimerkiksi kuolemaan johtaneen turman, syytökset poliiseja kohtaan ovat raskaat.
Kälviän onnettomuus on yksittäistapaus siinä mielessä, että poliisin surma virantoimituksessa on onneksi Suomessa kohtalaisen harvinaista. Edellisen kerran poliisi kuoli tiesululla yliajon seurauksena 14 vuotta sitten. Silti nyt nähty onnettomuus oirehtii myös yleisempää suuntausta. Ensinnäkin vaaratilanteita tiesuluilla on poliisin mukaan ollut viime aikoina useita. Toiseksi 8-tien hurjastelija oli rattijuoppo. Kaikesta valistuksesta huolimatta rattijuopumusongelma ei näytä edes lievenevän.
Kymmenen viime vuoden aikana tilastoitujen rattijuopumusten määrä on kasvanut lähes vuosittain. Tilastoa on selitetty niinkin, että kasvu johtuu valvonnan lisääntymisestä. Se voikin olla osaselittäjä, mutta samalla lukema kertoo vastaansanomattomasti, minkä tason ongelmasta on kyse: viime vuonna kiinni jäi 25 800 rattijuoppoa, vuotta aiemmin vähän yli 26 000. Se on enemmän kuin Raahessa on asukkaita.
Vaikka lyhyiden jaksojen perusteella ei pidä tehdä kauaskantoisia päätelmiä, tämän vuoden tilastot viittaavat tilanteen pahenevan: kun vuoden viiden ensimmäisen kuukauden aikana rattijuopumusonnettomuuksissa on viime vuosina kuollut keskimäärin 14 henkeä, tämän vuoden lukema oli 23. Kaiken valistuksen, valvonnan ja asennekasvatuksen jälkeen kehityksen pitäisi kulkea toiseen suuntaan.
Räkäkännissä ratin taakse istuvalta ei voi odottaa erityistä harkintakykyä. Paraikaa menossa olevassa liikenneraittiuskampanjassa onkin oivallettu olennainen asia. Siinähän kuulutetaan vastuullisuutta myös niiltä, jotka ovat liikkeellä juopottelevan kuljettajan kanssa. Kampanjalause kuuluttaa: "Aamulla kiität kaveria". Mutta jos kaveritkin ovat juoneet harkintakyvyn itseltään, ei paljon ole tehtävissä.
Päävastuu rattijuoppojen kiinniotosta kuuluu poliisille. Kun humalainen istuu rattiin, ollaan jo myöhässä. Pahinta on, jos hän suhtautuu välinpitämättömästi omaan ja muiden henkeen. Sitä on vaikea oikaista hyvin toteutetuilla kampanjoillakaan. Silti niitä tarvitaan.
Tärkeintä olisi kuitenkin, että asenneilmapiiri rattijuoppoutta kohtaan kiristyisi kodeissa, työpaikoilla, kaveripiireissä ja eri pienyhteisöissä. Myös promillerajaa pitäisi laskea nopeasti osoitukseksi siitä, ettei yhteiskunta siedä humalassa ajoa.