Paraikaa uudistuksen alla oleva kaivoslaki tähtää siihen, että lupien käsittely nopeutuu ja tulee sujuvammaksi niitä käsittelevässä elimessä eli työ- ja elinkeinoministeriössä. Maanomistajan aseman ja tiedonkulun kaikille asianosaisille pitäisi parantua uudistuksen ansiosta.
Paraikaa Pohjois-Suomessa eletään varsinaista kaivosteollisuuden aaltoa. Uusia kaivoksia on Lappiin ja Kainuuseen syntynyt viime vuosina valtavasti, ja lähes viikoittain kerrotaan uusista hankkeista, esiintymistä ja valtauksista. Tällä viikolla kerrottiin suunnitelmista Taivalkosken Mustavaaran lakkautetun vanadiinikaivoksen avaamisesta uudelleen.
Kaivoslakiin on tehty parannuksia vuosien varrella, mutta perustaltaan se on ollut Suomessa voimassa jo vuodesta 1965 lähtien. Työryhmän esitys lain uudistamisesta annetaan arvioitavaksi syyskuussa.
Hallituksen uskotaan tekevän esityksensä maalis-toukokuussa. Laki tarvitsee eduskunnan hyväksymisen, mikä vienee aikaa sen verran, että uutta kaivoslakia voitaisiin alkaa noudattaa vuoden 2010 lopussa tai seuraavan vuoden alussa.
Kaivosylitarkastaja Pekka Suomela työ- ja elinkeinoministeriöstä sanoo, että kaivoslain uudistamisen perussyy on vanhuus. Nykyinen laki valmisteltiin 1950-luvulla ja otettiin käyttöön vuonna 1965. Niistä ajoista ympäröivä lainsäädäntö ja yhteiskunta on mennyt eteenpäin, mikä vaatii yhteensovittamista ja tarkentamista.
Vaikka kaivosteollisuus kasvaa, lupamenettely toimii tuskallisen hitaasti. Suomelan mukaan se johtuu vanhentuneesta laista ja rinnalla tehtävästä uudistustyöstä. "Väkeä on hyvin vähän, eikä meillä ole tarpeeksi resursseja tehdä töitä. Kokonaisuus on vasta vähitellen rakentumassa."
Uudistuksen tavoitellaan nopeuttavan lupaprosesseja.
Tärkeä syy uudistaa lakia on myös kasvanut keskustelu ihmisten perusoikeuksista. Kaivostoiminnan yhteensovittaminen saamelaisten poronhoidon kanssa on aiheuttanut pulmia. Maanomistus ja kuntien asema ovat kehittyneet mutta kaivoslaki ei.
Nykyinen laki ei sisällä määräyksiä siitä, kysytäänkö ennen päätösten tekoa esimerkiksi maanomistajilta mitään. Aikaisemmin he saivat tiedon vasta siinä vaiheessa, kun malminetsintäyhtiö alkoi maksaa korvauksia valtauksestaan. Vuonna 2006 lisättiin pykälä, jonka perusteella maanomistaja, rajanaapurit ja kunta kuulevat suunniteltavasta kaivoksesta.
Uuden lain on tarkoitus olla entistä paljon avoimempi.
"Kaivospiirihakemuksissa kerromme enemmän ja annamme tiedoksi. Tällaisen tiedottamisen olisi voinut tehdä paremmaksi jo kauan sitten, mutta nyt se tulee tässä rytäkässä hoidettua", Suomela sanoo.
Kaivoslakia on kuitenkin korjailtu vuosien varrella.
Muutoksia tehtiin paljon 1990-luvulla, jolloin siihen kytkettiin esimerkiksi luonnonsuojelulaki. 2001 tehtiin kaavoitukseen liittyviä kytkentöjä.
Talvivaaran kaivoksen toimitusjohtajan Pekka Perän mielestä lain valmistelun yhteydessä on annettu väärä käsitys ihmisille.
"Suurelle yleisölle on markkinoitu, että kaivoslaki olisi ainoa kaivostoimintaa säätelevä laki. Se on aivan väärä käsitys. Esimerkiksi meidän operaatiossamme täytyy saada aloittamiseen 34 erilaista lupaa, joista yksi vain on kaivosoikeus", hän ihmettelee.
Toinen väärä käsitys Perän mielestä on se, että nykyisen lain mukaan maanomistajat eivät saisi riittävästi korvausta, jos kaivos perustetaan heidän mailleen.
"He saavat aina vähintään käyvän korvauksen maastaan. Me olemme tehneet 120 kauppaa, eikä tyytymättömiä ole yhtään", Perä perustelee.