Loppuviikosta tuli tieto, että Grönlannin mannerjäätikkö sulaa nopeammin kuin on arvioitu. Amerikkalaistutkijat ovat selvittäneet, että viime vuosina Grönlannissa kiihtynyt sulaminen nostaa valtamerten pintaa 0,5 millimetrillä vuodessa. Veden pinnan nousu tuntuu kaikkialla maailmassa - myös meillä Suomessa - ellei ilmaston lämpenemistä saada hidastettua.
Pohjanlahden maannousemailmiö vaikuttaa vielä pitkään siten, että että vedenpinnan nousu häviää maannousulle. Maailman ilmastosäätiön jäsen, Professori Petteri Taalas arvioi, että Oulun rantaviiva pysyy nykyisellään tämän vuosisadan ajan.
Ilmastonmuutos sulattaa tätä menoa mannerjäätiköt muutaman sadan vuoden kuluessa, mikä nostaisi veden pintaa maailman merissä nykyisten arvioiden mukaan kahdeksan metriä. Rantaviiva palaisi näin kohti alkuperäisiä sijojaan, sillä tuhansia vuosia sitten merenranta sijaitsi Yli-Iin Kierikissä.
Taalas sanoo, että tällä vuosisadalla veden pinnan nousuksi arvioidaan noin 90 senttiä. Siitä osa on jäätiköiden sulamista, osa on meriveden lämpiämisen aiheuttamaa laajenemista.
Mannerjäätikön sulamisen kiihtyminen on merkki siitä, että ilmastonmuutos kiihtyy huolestuttavaa vauhtia. Petteri Taalas sanoo, että sulaminen kiihtyy myös Grönlannin lisäksi Etelänapamantereen päällä, jossa on kahden kilometrin paksuinen jäätikkö. Lisäksi sulamisen on havaittu lisääntyvän myös Pohjoisnavan päällä lepäävällä jäätiköllä, joka on vain muutaman metrin paksuinen.
Grönlannin jäämassan pinta-ala on 1,7 miljoonaa neliökilometriä, ja se on kolme kilometriä paksu. Suurimpien jäätiköiden sulaminen kokonaan kestää satoja vuosia, mutta Pohjoisnavan jäätikkö sulaa nopeasti.
"Kiihtyvää sulamisilmiötä on havaittu myös kaikilla vuoristojäätiköillämme eli Andeilla, Alpeilla, Himalajalla ja Kalliovuorilla", Taalas lisää.
Viime vuosi oli lämpimämpi kuin koskaan maapallolla. Ilmastonmuutoksen pysäyttämiseen on Taalaksen mukaan vain parikymmentä vuotta.
"Jos sen ajan kuluessa saadaan merkittäviä kansainvälisiä päästörajoja aikaiseksi, ilmaston lämpeneminen voidaan pysäyttää tai hidastaa se kohtuullisiin lukuihin", Taalas sanoo.
Euroopan unioni tavoittelee, että ilmasto lämpenisi vain kaksi astetta tällä vuosisadalla, mikä edellyttää päästöjen vähentämistä puoleen koko maailmassa. Tämänhetkisellä vauhdilla ilmasto on lämpenemässä kuusi astetta vuosisadan loppuun mennessä
Etelä- ja Keski-Euroopassa kuoli 30 000 ihmistä kesällä 2003 lämpöaallon takia, ja sadot menetettiin suurimmaksi osaksi. Tutkijoiden mukaan sen kaltainen kesä on 2040-luvulla tavanomainen ja 2060-luvulla viileä.
"Vuosi sitten saatiin kiinnostava esimerkki siitä, miten käy kun Itämereen on saatu valmiiksi enemmän vettä. Sitten tulee sopiva myrsky, joka tunkee veden Pohjanlahteen ja Suomenlahteen", muistelee Taalas Suomen etelärannikkoa ja Viron rannikkoa koetellutta myrskyä tammikuussa 2005.
Silloin vesi nousi Helsingissä ennätyskorkeaksi, ja kaupunki oli kriisirajoilla. Jos vesi olisi noussut vain parikymmentä senttiä lisää, sähköt ja tietoliikennejärjestelmät olisivat menneet poikki. Taalas arvioi, että vastaavanlaiset myrskyt voimistuvat ilmaston lämpenemisen takia.
"Tähän mennessä on tilastollisia todisteita trooppisten myrskyjen voimakkuuden lisääntymisestä", Taalas sanoo.