Pohjois-Suomen maanjäristyksistä aletaan saada lähitulevaisuudessa entistä tarkempia tietoja, sillä Sodankylän geofysiikan observatorion (SGO) Oulun yliopiston toimintayksikkö on laajentamassa asemaverkostoaan. Suunnitelmissa on kaksinkertaistaa nykyinen kolmen aseman verkosto.
Pisimmällä suunnitelmat ovat Kuusamon Liikasenvaaraan perustavan aseman osalta. Seismologi Elena Kozlovskayan mukaan uuden yksikön on määrä alkaa toimia ensi kesänä. Samalla se korvaa paikalla nykyisen olevan Helsingin yliopiston väliaikaisaseman.
Uuden pysyvän aseman perustaminen Kuusamoon on tarpeen, koska seutu on Suomen maanjäristysherkintä. Tällä hetkellä SGO:lla on Kuusamossa seismografiasema Maanselässä.
Maanjäristyksiä sattuu usein myös Perämeren pohjukan alueella, jonka tarkkailua halutaan niin ikään tehostaa. Uusi asema on tarkoitus sijoittaa Tornionjokilaaksoon, mutta paikka siellä on vielä avoin. Samoin on ratkaisematta kolmannen uuden yksikön tarkempi sijoituspaikka. Todennäköisesti se tulee Rovaniemen lähistölle.
"Suomessa maanjäristyksiä tapahtuu eniten pohjoisessa, jossa asemaverkko on kuitenkin harvin", Kozlovskaya perustelee hankkeita.
Yliopistot yhteistyössä
Pysyvän aseman perustaminen on paikasta riippuen 25 000-35 000 euron investointi. Suurimmat kustannukset syntyvät havaintolaitteistoista ja tiedonsiirtojärjestelmästä.
SGO:n ohella maanjäristyksiä Suomessa rekisteröivä Helsingin yliopiston seismologian laitos kaavailee myös laajentavansa verkkoaan pohjoisimmassa osassa maata. Uutta asemaa on alustavasti kaavailtu Enontekiön Hettaan. Nykyisin laitoksella on yksiköt Kevolla ja Kilpisjärvellä.
Johtaja Pentti Heikkinen huomauttaa, ettei seismografiasemia ei ole viisasta perustaa päällekkäin SGO:n kanssa, joten uuden aseman perustamista kypsytellään vielä. "Oulun toimintayksikön kanssa on oltu hyvässä yhteistyössä vuosikymmenet. Otamme asian esille tammikuussa Oulussa pidettävässä pohjoismaisessa geologikokouksessa. Katsotaan yhdessä, miten uuden aseman kanssa olisi paras menetellä."
Helsingin yliopisto avasi äskettäin uuden pysyvän seismografiaseman Lounais-Suomessa olevaan Laitilaan. Sen myötä Suomen asemaverkon koko kasvoi 17:ään.
Nopeaa tietoa varoitusjärjestelmiin
Heikkisen mukaan laitoksen asemaverkkoa on tämän vuoden aikana kehitetty voimallisesti myös yksiköiden laitteistojen osalta. Varsinkin reaaliaikaisen tiedon saamiseksi investointeja on tehty.
Taustalla on ennen kaikkea vireillä olevan luonnononnettomuuksien varoitusjärjestelmän luominen, jossa seismologian laitoksen ohella mukana ovat Ilmatieteen laitos ja Merentutkimuslaitos.
"Tavoite on, että ensi vuonna kaikkien asemiemme rekisteröimä aineisto kaikkialta maailmalta saadaan analysoitavaksi suoraan Internetistä joko satelliittiteitse tai laajakaistayhteyksiä myöten. Nyt se onnistuu vasta noin puolelta asemista."
Myös SGO on satsannut kuluvan vuoden aikana laitteistojensa kehittämiseen. "Iso asia on,, että datan siirto saadaan reaaliaikaiseksi kaikkien kolmen asemamme osalta", Elena Kozlovskaya kertoo.
SGO ei ole suoraan mukana Suomeen rakennettavassa luonnononnettomuuksien varoitusjärjestelmässä, vaan asemien taltioima maanjäristystieto välittyy kansainväliseen Geofon-verkkoon ja sen tsunami-varoitusjärjestelmään. Sitä ylläpitää Saksan Potsdamissa toimiva instituutti.