Oulun yliopiston seismologin Elena Kozlovskayan mukaan Perämeren alueen seismisyydestä ei ole riittävästi tutkimustietoa ydinvoimalan rakentamispäätöstä varten. Seismisyys vaatii lisätutkimusta ja riskien uudelleen arviointia.
Kozlovskaya sanoo maanjäristyksiin liittyvien ilmiöiden olevan huonosti tunnettuja Perämeren ympäristössä, mutta hän ei kuitenkaan automaattisesti sulje pois ydinvoimalan rakentamista lähialueille.
Kozlovskayan mielestä Suomesta löytyisi kuitenkin parempia ja edullisimpia paikkoja ydinvoimalan sijoittamiseen kuin Perämeren ympäristön seismiset alueet.
Elena Kozlovskayan mukaan voimakkaat maanjäristykset eivät ole mahdottomuus Perämerellä. Hän vertaa aluetta Kaliningradiin, jossa tapahtui yllättäen kaksi maanjäristystä vuonna 2004.
"Kaliningradin kallioperä on iältään yhtä vanhaa kuin Suomessa. Siellä on myös samantyyppinen vanha siirrosalue, joka kulkee myös Perämeren pohjalla. Kaliningradin aluetta pidettiin aikaisemmin hyvin stabiilina, koska seisminen aktiivisuus oli erittäin matala viimeisen sadan vuoden aikana. Kaikesta huolimatta siellä tapahtui kaksi voimakasta, noin yli viiden Richterin maanjäristystä."
Fennovoima kartoittaa paikkakuntia
Fennovoiman toimitusjohtaja Tapio Saarenpää suhtautuu tyynesti Kozlovskayan tietoihin. "Mielenkiintoisia yksityiskohtia. Täytyy kuitenkin muistaa, että ydinvoimalahanke on vasta alkusuoralla ja meillä on menossa nyt koko maan laajuinen esikarsinta niistä paikkakunnista, joissa ollaan kiinnostuneita voimalasta", Saarenpää toteaa.
"Meidän omat selvityksemme ovat vielä kesken ja emme puhu niistä ennen kuin ne ovat valmiina. Toiminnan lähtökohtana on kuitenkin turvallisuus. Suunnittelussa ja rakentamisessa huomioidaan aina maanjäristyksiä koskevat vaatimukset ja ydinvoimalat rakennetaan vaatimusten mukaisiksi kansainvälisiä säädöksiä noudattaen", Saarenpää vakuuttaa.
Saarenpää kertoo Fennovoiman luottavan turvallisuusasioiden arvioinnissa kansainvälisen kumppanin osaamiseen. Organisaatioon on tulossa lisäksi suomalaisia asiantuntijoita.
Säteilyturvakeskus valvoo turvallisuutta
Fennovoiman "esikarsinnan" jälkeen jatkoon valitaan todennäköisesti kolme paikkakuntaa, joille tehdään lakisääteinen ympäristövaikutuksien arviointi. Arvioinnin ja paikkakunnan valinnan jälkeen edessä on vielä kolmivaiheinen lupamenettely. Ensimmäisessä vaiheessa Fennovoima tarvitsee eduskunnan periaatepäätöksen voimalan rakentamisesta.
Periaatepäätöstä varten Säteilyturvakeskus tekee voimalayhtiön selvitysten pohjalta hankkeesta alustavan turvallisuusarvion, jossa otetaan muun muassa maanjäristyksiin liittyvät riskit huomioon. Tarvittaessa Säteilyturvakeskus voi tehdä myös riippumattomia lisäselvityksiä.
Säteilyturvakeskuksen voimalaitostekniikan toimistopäällikkö Juhani Hyvärinen ei näe Perämeren alueen seismisyyttä esteeksi ydinvoimalan rakentamiselle.
"Suomi on historiallisesti ollut melko rauhallista aluetta kun vertaa esimerkiksi moniin muihin maihin. Voimalaa koskevat maanjäristysvaatimukset selvitetään ja voimalayhtiön on toimittava niiden mukaisesti", Hyvärinen kertoo.