
Monille maanantai on päivistä kurjin. Se on se päivä, jolloin kaikki menee pieleen. Lähes jokaisen tuttavapiiristä löytyy varmasti joku, jota maanantai alkaa ottaa päähän jo sunnuntaina. Se alkaa alkuillasta ja jatkuu huonounisuutena yöllä.
Ihmekös tuo, sillä fysiologisesti ihmisen elimistö on kuormittuu eniten juuri sunnuntai-iltana. Rytmin muutos kysyy energiaa, tietää lomaltapaluustressiä tutkinut työterveyspsykologi Sirkku Kivistö.
"Tällä on yhtymäkohtia maanantaiangstiin. Asia liittyy ihmisen rytmisyyteen. Perjantaina voidaan olla voipuneita työviikosta, mutta silloin ollaan orientoituneita lepoon. Sunnuntaina, viimeistään maanantaiaamuna aletaan orientoitua ponnistelujaksoon, jonka voi kokea ahdistavana."
Kivistön mukaan ihminen tarvitsee tietynlaisen puuskan, että pääsisi liikkeelle. Kyse on useimmiten täysin normaalista ilmiöstä, mutta joskus se saattaa liittyä esimerkiksi työpaikan ilmapiiriin.
"Jos mieli ei ilahdukaan siitä, että pääsee vauhtiin, ehkä työpaikalla ei ole kaikki kohdallaan. Silloin sunnuntaina ei ladata energiaa, vaan mukana on ylimääräistä kuormaa. Silloin ilmiö liittyy maanantaihin sen takia, koska silloin epämieluisat asiat on taas kohdattava."
Maanantaiankeus voi olla myös ikäkysymys. Joidenkin tutkimusten mukaan väsymys heti viikon alussa on yleistä etenkin nuorilla, mutta vanhemmilla se iskee työviikon lopulla. Syy saattaa löytyä viikonlopunviettotavoista.
"Viikonloppuihin liittyy eri ikäisillä eri asioita. Nuorilla alkuviikko saattaa kulua elpymisessä viikonlopun rasituksista. On sanottu, että keskiviikkona nuoret ja vanhat ymmärtävät toisiaan: toiset ovat jo elpyneet ja toiset eivät ole ennättäneet vielä uupua", Kivistö toteaa.
Kesälomalla tai muulla vapaalla useimpien päivärytmi muuttuu. "Jos rytmi on kovin erilainen kuin itselle olisi luontaista tai erilainen kuin mitä noudattaa töissä, vaatii rytmin muutos energiaa ja voi tuntua ikävältä."
Monilla jatkuu sama työajan kiivas tempo vapaa-aikanakin, siirrytään vain raatamisen alueelta toiselle. "Silloin maanantaiahdistus voi tuntua siltä, että ei ole levon hetkeä."
Kivistö kehottaa tutkailemaan maanantaiahdistusta. "Jos joka maanantai on kelju, se voi olla myös hälytysmerkki."
Vastoin yleistä käsitystä, maanantainen kenkutus ei näy työpoissaoloina.
Työterveyslaitos julkaisi vuonna 2001 laajan tutkimuksen kuntatyötekijöiden poissaoloista. Tutkimuksessa seurattiin 27 541 vakinaisen kuntatyöntekijän sairauspoissaoloja neljän vuoden ajan viidessä kaupungissa.
"Aineistossa oli yli viisi miljoonaa maanantaipäivää. Jos työntekijät yrittäisivät aiheettomasti pidentää viikonloppuja, sen pitäisi näkyä piikkinä maanantai- ja perjantaipoissaoloissa", toteaa tutkimusprofessori Jussi Vahtera.
Aineiston 1,5 miljoonasta sairauslomapäivistä vähiten oltiin pois juuri maanantaina.
Poissaolot yleistyivät keskiviikkoa kohti ja pysyivät sillä tasolla loppuviikkoon.
"Maanantaipoissaolot ovat myytti, sillä maanantai on epätodennäköisin sairauspoissaolopäivä niin miehillä kuin naisilla ikään ja asemaan katsomatta."