Suomen Hyötytuuli Oy:n rakentamasta Raahen tuulipuistosta tulee ylivoimaisesti suurin maassamme toteutettu tuulivoimainvestointi. Noin 13 miljoonan euron hankkeessa Rautaruukin tehdasalueelle rakennetaan viisi 2,3 megawatin tuulivoimalaa, jotka tuottavat sähköä vuodessa noin 26 miljoonaa kilowattituntia.
Maamme johtava tuulienergiatuottaja Hyötytuuli Oy tuottaa Raahen tuulipuistoinvestoinnin jälkeen noin puolet Suomen tuulivoimasta. Yhtiön hallituksen puheenjohtaja, energianeuvos Ismo Jauhiainen muistuttaa, että investointina tuulivoima on pääomapainotteinen.
"Tuuli on ilmaista ja halpaa, mutta sitä ei voi tilata - se tulee sitten kun tuulee."
Sulautuu tehdasmaisemaan
Työt Kuljunlahdella ovat jo täydessä vauhdissa, vaikka sopimukset allekirjoitettiin torstaina. Hyötytuuli Oy:n toimitusjohtaja Timo Mäki kertoo, että tuulivoimalat valmistuvat loppukeväästä. Heinäkuussa ne otettaneen virallisesti käyttöön.
Idea tuulipuiston rakentamisesta Raaheen on lähtöisin Rautaruukilta. ABB:n energialaitosautomaatiodivisioonan johtajan Jukka Soinisen mukaan Rautaruukki ja ABB allekirjoittivat asiasta aiesopimuksen vuonna 2001, jonka jälkeen aloitettiin tuulimittaukset, hoidettiin lupa-asiat sekä lopulta löydettiin tuulipuistolle omistajakin.
Se, miksi Rautaruukki on kiinnostunut tuulivoimasta, johtuu Rautaruukin energia- ja ympäristöpäällikön Kari Norbergin mukaan siitä, että tuulivoimaloiden rakentamisessa tarvitaan terästä.
"Se on yksi merkittävä teollisuudenala, joka tulevaisuudessa kasvaa. Rautaruukki haluaa löytää tuotteita, jotka pidemmälle jalostettuna soveltuvat tuulivoimatuotantoon.
Lisäksi tuulivoimapuisto soveltuu tehdasympäristöön ja tuulivoimalat uppoavat hyvin maisemaan - ne ovat luonteva osa kokonaisuutta."
Raahen tuulivoimapuiston voimalat toimittaa tanskalainen Bonus Energy A/S, maarakennustöistä ja perustusten rakentamisesta vastaa Lemcon Oy ja tuulivoimaloiden verkkoon kytkennästä ja sähkötöistä sekä projektin johtamisesta vastaa ABB Oy.
Vaikka tuulivoimaloita ei valmisteta Suomessa, nousee tuulipuiston kotimaisuusaste reiluun 50 prosenttiin. Tuulivoimaloiden torneissa käytetään Rautaruukin terästä, generaattorit ja muuntajat valmistaa Suomen ABB.
Lemcon Oy:n hallintojohtaja Esa Kemppaisen mukaan voimaloiden perustuksissa käytetään Suomessa kehitettyä porapaalutekniikkaa, jota sovelletaan nyt ensimmäistä kertaa tuulivoimaloiden rakentamisessa. Porapaaluina käytetään Rautaruukin valmistamia teräsputkipaaluja.
"Yritämme kehittää sellaisen mallin ja perustan, joka olisi tulevaisuudessa helposti myös monistettavissa", Esa Kemppainen kertoo.
Kemppainen ja Mäki uskovat myös paikallisten yritysten mahdollisuuksiin päästä hankkeeseen mukaan. Tuulivoimaloiden huolto- ja korjaustoiminnasta tullaan käymään neuvotteluja tulevan kevään aikana ja maarakennusurakoissakin paikalliset ovat vahvoilla.
Kuljunlahden ympäristö on olosuhteiltaan hyvä tuulipuiston sijaintipaikka.
Alueen tuuliolosuhteet ovat hyvät, keskituulennopeus on 80 metrin korkeudella runsaasta seitsemän metriä sekunnissa. Tuulivoimalat voidaan helposti ja kustannustehokkaasti kytkeä verkkoon Rautaruukin terästehtaan alueella.
Raahelaiset suhtautuvat asiaan myönteisesti
Rautaruukin myönteinen suhtautuminen ja yhteistyö on vienyt hanketta eteenpäin. Tuulivoiman rakentaminen ei Raahessa ole herättänyt vastustusta ja rakennuslupamenettelyn yhteydessä tullut palaute on pääosin ollut myönteistä.
"Hyvät, vanhat teollisuuskaupungit osaavat asennoitua tällaisiin rakentamishankkeisiin", Mäki sanoo.
Tuulivoimapuisto rakennetaan terästehtaan alueelle Kuljunniemeen ja niemeen johtavalle patotielle.
Kooltaan Suomen suurimpien tuulivoimaloiden tornin korkeus on 80 metriä ja roottorin halkaisija on 82,4 metriä. Raahen maisemassa tuulivoimalat näkyvät yli 120 metrin korkeudessa.
Suomen Hyötytuuli Oy:n omistavat tasaosuuksin yhdeksän suuren kaupungin energialaitokset.