Maailmankaikkeudesta on löytynyt ensi kertaa Maan olosuhteita lähellä oleva planeetta.
Aurinkokunnan ulkopuolinen planeetta eli niin sanottu eksoplaneetta on puolet suurempi kuin Maa. Elinkelpoiseksi arvioitu planeetta ei näyttäydy suoraan, vaan se on havaittu mittaustulosten perusteella.
Super-Maaksi luonnehditun planeetan löysivät sveitsiläiset, ranskalaiset ja portugalilaiset tutkijat Chilessä sijaitsevalla Euroopan eteläisen observatorion (ESO) teleskoopilla.
Planeetta kuuluu himmeän, niin sanotun punaisen kääpion Gliese 581:n kiertolaisiin. Punaiset kääpiöt ovat kaikkein tavallisimpia tähtiä.
Kyseinen kääpiötähti sijaitsee Vaa´an tähdistössä, vain noin 20 valovuoden päässä, joten se kuuluu sadan lähimmän tähden joukkoon Maasta katsoen. ESO:n havaintojen mukaan tähdellä, joka painaa vain kolmanneksen Auringosta, on ilmeisesti kolme kiertolaista.
Kiinnostava planeetta kiertää niin läheltä kyseistä emotähteään, että vuosi kestää vain 13 päivää. Läheisyydestä huolimatta kuumuus ei vaivaa. Sillä tähti on paitsi pienempi, myös puolta "viileämpi" ja samalla vähemmän kirkas kuin Aurinko, joka palaa 6 000 asteen voimalla.
ESO:n mukaan planeetta edustaisi niin sanottua elämänvyöhykettä. Sen lämpötilan arvioidaan liikkuvan sopivasti 0-40 asteen tienoilla, mikä merkitsee, että vesi voi esiintyä nestemäisessä muodossa.
"Nestemäinen vesi on kriittistä elämälle", muistuttaa tutkimusryhmän jäsen Xavier Delfosse Grenoblen yliopistosta ESO:n tiedotteessa ja intoilee: "Maailmankaikkeuden aarrekartalla tämä planeetta merkittäisiin X:llä."
Yllätysplaneetta voi olla myös meren peitossa. Lisäksi uusi planeetta vastaa Maata siinä, että sen arvioidaan olevan kiviplaneetta eikä kaasupallo, kuten esimerkiksi aurinkokuntamme ylemmät planeetat Jupiter, Saturnus, Uranus ja Neptunus.
Mitä lähempänä tähteä planeetta kiertää, sitä vaikeampi sitä on yleensä ollut havaita.
"Kun tekniikka kehittyy, eksoplaneettoja löytyy kasvavalla tahdilla", ennakoi professori Kari Lumme.
"On odotettu, että nähdään enemmän ja enemmän Maan kaltaisia planeettoja", arvelee myös dosentti Heikki Oja Helsingin yliopiston tähtitieteen laitokselta.
Yksittäinen tähti liikkuu suoraviivaisesti. Mutta jos sen varjossa pyörii planeettoja, voidaan ne havaita vain monimutkaisin astrometrisin menetelmin.
"Kun tähden liikettä tutkitaan pitkän aikaa, nähdään planeetan olemus," Oja kuvaa.
Tähden ja planeetan massat aiheuttavat liikkuessaan huojuntaa, joka taas muuttaa tähdestä heijastuvan valon taajuuksia.
"Kuin junan ääni, joka muuttuu lähestyessään", avaruusfysiikan professori Kalevi Mursula Oulun yliopistosta havainnollistaa. Elämää etsittäessä taas tutkitaan kaasukehää, joka ilmenee tähden ja planeetan yhteisestä sekä tähden erikseen heijastamasta spektristä.
"Emme tiedä kaikkia ehtoja sille, missä elämää voi esiintyä. Meidän kuvitelmamme elämälle voi olla liian rajoittunut, ehkä teemme vääränlaisia rajoituksia", Mursula miettii elinkelpoisuuden mittareita.