Asemakaavoituksen tuomaa maan arvonnousua ryhdytään leikkaamaan Kempeleessä kiinteällä prosentilla. Kunnanvaltuusto on vahvistanut prosentiksi 40, kun laissa mainittu yläraja on 60. Valtuutettu Olavi Nivalainen (vas.) esitti prosentiksi 30:a ja kahden asuntotontin myöntämistä korvauksetta maanomistajalle. Nivalaisen esitys kaatui äänestyksessä 30-2.
Muissa Oulun seudun kunnissa ei ole ainakaan toistaiseksi naulattu kaavoituksen arvonnousuleikkuria yhtä kiinteästi kuin Kempeleessä. Oulussa ja Oulunsalossa luotetaan yhä neuvottelujen tuomaan tulokseen ilman kiinteitä päätöksiä. Se on selvä, että niin Oulussa kuin Oulunsalossa otetaan huomioon kaavoituksen kunnalle mukanaan tuomat kustannukset ja lisävelvoitteet ja niistä peritään kaavoitussopimuksissa korvaus.
Kempelekään ei aio suin päin antaa kunnan kaavoitusmonopolia maanomistajien kanssa käytävään rahapeliin, vaan valtuuston hyväksymässä maapoliittisessa ohjelmassa on selkeästi osoitettu ne alueet, joilta kunta hankkii raakamaan ensin omistukseensa ja tekee kaavan vasta sitten. Arvonnousua ei tule maanomistajalle.
Kempeleen kaavoitusinsinööri Pekka Salmelan mukaan kunnassa on kaavoitettu yksityiselle maalle korvauksetta tontteja. Maankäyttö- ja rakennuslakiin kuitenkin tuli heinäkuun alusta 2003 pykälä, joka mahdollistaa maan arvonnousun leikkauksen yksiselitteisellä päätöksellä. Salmelan tiedossa ei ole kuin Jyväskylän maalaiskunta, jossa on päädytty sattumalta samaan kiinteään prosenttiin.
Laskuesimerkki
Kaavoituksen tuoman arvonnousun Kempeleessä voi laskea omakotitontille siten, että raakamaan neliöhinta on kaava-alueen ulkopuolella 2,35 euroa. Kaavoitetun omakotitontin neliö maksaa 28 euroa. Näin kaavoituksen mukanaan tuoma arvonnousu on 25,65 euroa neliö. Tuhannen neliön tontin osalta nousu on näin 25 650 euroa, josta kunta vie 40 prosenttia eli 10 260 euroa korvaukseksi siitä, että yksityisen maalle on tehty rakentamisen mahdollistava kaava.
"Ei kunta saa vieläkään omiaan pois katu- ja muusta rakentamisesta aiheutuvista kustannuksista, vaan veronmaksajat joutuvat edelleen subventoimaan maanomistajia. Kempeleen maapolitiikan lähtökohta on, että kunta haluaa ostaa raakamaata. Alueet on näytetty ohjelmassa selkeästi. Kyseisille alueille ei ole luvassa rakennusoikeutta", Salmela sanoo.
Hän pitää kiinteää 40 prosenttia hyvänä, koska se on kaikille sama. Nivalaisen esitys olisi mahdollistanut keinottelun. Perikunta voisi jakaa vaikkapa hehtaarin perintötilan neljään osaan, jonka jälkeen kuntaan olisi tehty kaavoituspyyntö. Jos jokainen maanomistaja saisi kaksi omakotitonttia ilman kaavoituskorvausta, ei hehtaarille mahtuvista tonteista enää olisi jäänyt kunnalle perittävää. Sen sijaan olisi syntynyt kahdeksan 1 250 neliön omakotitonttia.
Kaupungingeodeetti Jaakko Mähönen sanoo, että Oulussakin arvonnousua leikataan, mutta siitä sovitaan erikseen. Oulun maapoliittisessa ohjelmassa on periaate, että kaupunki hankkii maat omistukseensa ennen kaavoitusta kasvusuunnista. Mähönen ei arvioi naapurin ratkaisuja.
Oulunsalon kunnaninsinööri Jouko Leskinen on seurannut Kempelettä mielenkiinnolla. Oulunsalossakin ohjelmaa on tehty vuosia. Kunta on käyttänyt toistaiseksi neuvottelutietä.