Suomen puolustusvoimilla oli loppuviikosta selittelyn paikka. Hollannista hankituista raskaista kranaatinheittimistä tiedotettiin samaan aikaan, kun Oslossa oli alkanut rypälepommien kieltoa koskeva kansainvälinen kokous. Näillä kranaatinheittimillä pystyttäisiin ampumaan maastoon juuri sellaisia ammuksia, joista eroon pääsemistä Norjassa pohdittiin.
Tarjolla Hollannista olisi ollut esimerkiksi "kuormaraketti", joka ampuu yli 30 kilometrin päähän 644 "tytärammusta". Sitä ei Suomeen ole hankittu. Sotilaiden kielenkäytössä sanaa rypälepommi ei näy, mutta juuri sellaisesta on kyse.
Suomi on kuitenkin jo ennen Oslon kokousta päättänyt olla hankkimatta ammuksia, joissa ei ole itsetuhojärjestelmää. Jos räjähtämättömiä ammuksia jää maastoon, ne saattavat aiheuttaa siviileille vahinkoa vuosia jälkikäteen.
Juuri tämän vuoksi solmittiin kansainvälinen jalkaväkimiinat kieltävä sopimus. Ihmisiä on kehitysmaissa rampautunut räjähdyksissä vuosikausia sen jälkeen, kun paikallinen konflikti on päättynyt. Miinakenttien raivaus on hidasta ja vaarallista.
Kansalaisliikkeen alullepanema miinakielto yllätti Suomen täysin, sillä jalkaväkimiinat ovat olleet Suomen puolustuksen peruskalustoa. Poliittinen hinta maailmalla laajalti kannatetun sopimuksen hylkäämisestä olisi kuitenkin ollut Suomelle liian kallis, ja niinpä miinoista ollaan luopumassa. Tilalle kuitenkin tarvitaan jotain muuta, ja silloin rypälepommit - millä nimellä niitä sitten kutsutaankin - ovat olleet yksi vaihtoehto.
Kokemukset Jugoslavian sodista ja viime kesältä Libanonista kertovat karua kieltä rypälepommien vaikutuksista siviilien keskuudessa. Esimerkiksi Israel levitti aivan Libanonin sodan lopussa arviolta yli neljä miljoonaa rypäleammusta alueelle, joka on täynnä siviileitä. Tällaisen toiminnan kieltoon on täydet perusteet.
Suomen kannalta asiaa katsoen keskeistä on, millä tavoin rypälepommi määritellään. Ammukset, jotka eivät jää maastoon vuosiksi lojumaan räjähtävinä, ovat miinojen korvaajina sotilaallisesti käyttökelpoinen järjestelmä. Sellaisten kieltäminen aiheuttaisi isoja ongelmia koko suomalaisen maanpuolustuksen ajattelulle.
YK:n johtama yritys kieltää rypälepommit kariutui. Nyt samaa yrittää Norja kansalaisjärjestöjen tukemana. Suomi pystyy asiaan vaikuttamaan parhaiten olemalla aktiivisti mukana neuvotteluissa.
paakirjoitus@kaleva.fi