EU:n uusi tilinpäätösdirektiivi voidaan ottaa nopeasti käyttöön Suomessa, arvioi KHT-yhdistyksen puheenjohtaja Hannu T. Koskinen. Keskuskauppakamarin hyväksymät tilintarkastajat (KHT) haluavat uudistuksen mukana poistaa markkinoilta auktorisoimattomat suomalaiset kummajaiset, maallikkotilintarkastajat.
Suomessa uusi laki voitaisiin ottaa käyttöön vuoden 2007 alusta, koska muutoksia alustettiin jo pari vuotta sitten, Koskinen luottaa. Mietintö jäi tuolloin vain odottamaan EU:n linjauksia. Tilinpäätösdirektiivi on jo hyväksytty parlamentissa, tiistaina kyseinen kahdeksas yhtiöoikeudellinen direktiivi läpäisi myös raha- ja talousministerien ecofin-neuvoston.
Niin sanotut maallikkotilintarkastajat eivät uudistuksen henkeen enää sovi, Koskinen kuitenkin rajaa.
"Ajamme tätä, kun lakiesitystä valmistellaan."
Vain Suomessa harrastettu maallikkokäytäntö ja direktiivi ovat Koskisen mukaan ristiriidassa. "Tämä täytyy nyt ratkaista ja todeta, että maallikkotilintarkastajien aika on ohi."
Uudessa direktiivissä tähdennetään laadunvalvontaa ja tilintarkastusstandardia, hän perustelee.
"Ero maallikoihin tulee selvemmäksi."
Sääntely jämäköityy
Maallikkotilintarkastajat eivät yleensä toimi täyspäiväisesti. Heidän määränsä on kuitenkin merkittävä. "Puhutaan useista kymmenistä tuhansista."
Heitä käytetään alle 10 työntekijän yrityksissä, kuten pienissä perheyrityksissä tai asunto-osakeyhtiöissä. Poikkeuksia löytyy, mutta yleisesti maallikkojen raportointi on todettu hyvin epäluotettavaksi.
Uusi EU-direktiivi harmonisoi tilintarkastuksen tasoa jäsenmaissa. Se tarkentaa esimerkiksi riippumattomuussäännöksiä, koulutusta ja laadunvalvontaa.
Suomessa uudistus virallistaa KHT-yhdistyksen omaehtoisen sääntelyn, Koskinen vertaa. "Sääntely tulee jämäkämmäksi."
Yleisen edun kannalta merkittävissä yhteisöissä toimivan tilintarkastajan riippumattomuus turvataan jatkossa siten, että esimerkiksi pörssiyritysten, pankkien ja vakuutuslaitosten tilintarkastajat joutuvat rotaatioon.
Vaikka tilintarkastusyritys siis pysyisikin samana, on sen vaihdettava vastuullista tilintarkastajaansa joka seitsemäs vuosi. Laadunvalvontaa taas on tarkistettava vähintään joka kolmas vuosi.
Panoksia laatuun
"Meitä seurataan", Koskinen kuvaa. "Valvonta on hyvä, mutta vaarana on ylibyrokraattisuus."
Ulkoinen laadunvalvonta vaatii tilintarkastajilta yhä suurempia panoksia, mikä olisi asiakkaankin hyvä huomioida, Koskinen toivoo. Viime aikoina suuntaus on ollut ristiriitainen, sillä asiakkaat ovat kilpailuttaneet yhä hanakammin tarjouksia, mikä on painanut selvästi hintoja. Alan yritykset käyvät myös kovaa kamppailua osaajista värväten heitä toisiltaan.
Tilintarkastus on joutunut liikkeeseen amerikkalaisen Enronin suurhuijauksen myötä. EU:ssakin on pitkään mietitty sitä, voidaanko tilintarkastukseen yhdistää lisäpalveluja. Nyt uudistuksessa asiakkaan neuvonta, kunhan tilintarkastajan riippumattomuus ei ole uhattuna.
Suomessa on kuluvana vuonna koettu kaksi tilinpidon vääristelyyn liittyvää skandaalia. Töölön Matkatoimisto joutui hakeutumaan konkurssiin ja TJ-Groupin omistajat vastaavat parhaillaan oikeudessa väärinkäytöksistä osakeanneissa it-huuman aikaan.
Epäselvyydet ovat yksittäisiä, Koskinen arvioi. Haastetta hän näkee kuitenkin siinä, mitä tilintarkastajalta odotetaan ja mitä hän pystyy tekemään.
"Eri intressiryhmien välillä on odotuskuilu." Lähentyminen edellyttää jatkossa hyvää kommunikaatiota.
