Suomen Vapaakirkko on noussut Suomen kirkoista kolmanneksi suurimmaksi EU-ruoka-avun jakajaksi evankelis-luterilaisen kirkon ja Pelastusarmeijan jälkeen. Vuonna 1999 käynnistyneen avustustoiminnan kautta jaetaan vuosittain noin 20 000 ruokakassia 35 paikkakunnalla.
Ruokakassitoiminta on aktivoinut myös muuta seurakuntien omaa diakoniatoimintaa ja eri puolille maata on syntynyt muita diakoniahankkeita, muun muassa Mummon Kammari- tai juttutupatyyppistä toimintaa tai soppakirkkotoimintaa.
Toiminnassa on tätä nykyä mukana yli 200 maallikkoa.
Vapaakirkko on viime vuosina panostanut voimakkaasti diakoniatyön kehittämiseen, joka on pitkään jäänyt vähemmälle huomiolle. Erityisen yksinäisyydestä yhteyteen -projektin avulla seurakuntia aktivoidaan ja koulutetaan diakontiatyöhön. -
Tämä on paluuta juurille, koska Vapaakirkko nimenomaan syntyi sosiaalisen auttamisen liikkeenä 1880-luvulla ja perusti useita diakoniahankkeita ja -laitoksia, muun muassa turvakoteja naisille, sanoo Vapaakirkon diakoniatoimikunnan jäsen ja EU-ruoka-apukoordinaattori pastori Matti Ihaksinen.
Vapaakirkon diakoniatyön johtoajatuksena on, että ihminen pyritään kohtaamaan kokonaisvaltaisesti, fyysisesti, henkisesti ja hengellisesti. Se ei ole vain sosiaalityötä eli ruoka-avun jakamista vaan diakoniaa, Ihaksinen sanoo.
Vapaakirkon diakoniatyön erityispiirre on, että se tehdään täysin vapaaehtoisvoimin, jolloin kulut ovat erittäin pienet. Esimerkiksi koko valtakunnallista ruoka-aputyötä johtaa puolipäiväinen koordinaattori.