petri.hakkarainen@kaleva.fi
Koko 1990-luvun ajan monenlaiset asiantuntijat kertoivat etätyön tulevan bitit viuhuen maaseudun autioitumisen vankaksi tulpaksi. Media suolsi tarinoita salotölliin tai vanhalle kyläkoululle muuttaneista osaajista, jotka tietoverkon varassa ja maaseudun rauhassa tekivät työssään entistäkin laadukkaampaa jälkeä.
Kunnanisät kehuivat pitäjänsä tietoyhteyksiä ja uusia piuhoja luvattiin vedellä tarpeen mukaan. Kerrottiin, että kaupungeissa odottaa ainakin satatuhatta maalle kaipaavaa, jotka tuovat tietokoneen myötä leipäpuunsa tullessaan. Toimivaa aluepolitiikkaa tekisivät nyt maalle muuttajat itse, eivät poliitikot.
Hiljalleen puhe etätyön pelastavasta vaikutuksesta on vaiennut. Kotona tehtävän etätyön ja milloin missäkin naputeltavan mobiilityön osuus kasvaa kyllä maailmalla. Vaikka kolmen vuoden päästä kuulemma jo miljardi ihmistä tekee työtä muualla kuin varsinaisella työpaikallaan, Suomessa etätyöläisten muuttoaalto maalle on jäänyt kovin vaatimattomaksi.
Suomalaisista työssäkäyvistä joka seitsemäs saa tai joutuu tekemään etä- ja mobiilityötä. Koneen ääreen työskentelemään ei kuitenkaan istahdeta maalla, vaan kaupungin tuntumaan perustetussa kodissa.
Maalle kaipuu on enimmäkseen vain romanttista rupattelua. Todellisuudessa vain harva haluaa vaihtaa kaupungin kulttuuririennot ja ravintolat kotiportailta aukeaviin marjamaihin ja muikkuverkkojen uitteluun.
Myös valtiovalta näyttää luopuneen haaveesta tuoda etätyöläisiä maaseudun asiakkaiksi. Puhelinyhtiön sallitaan kelailla langat rullalle ja pistää pylväät nurin. Viestintäministeri kertoi moisen menon ihmettelijöille, että tilalle luvattu langaton megan tiedonsiirtonopeus riittää. Maalla ei kuulemma supernopeita yhteyksiä tarvita.
Ministeri ei voi tietää maaseudun asiakkaiden ja yrittäjien tarpeita. On sietämätöntä, että maalla maksetaan hitaasta yhteydestä yhtä paljon kuin kaupungissa monta kertaa nopeammasta. Eikä sitä nopeaa saa maalle isollakaan rahalla.
Langattoman internetyhteyden riemusta maalla nauttivat olisivat tyytyväisiä, jos saisivat edes pankkiasiansa hoidetuksi ilman katkoja. Esimerkiksi maatilalle kunnolla toimiva yhteys on nykyään jo välttämättömyys. Puhumattakaan pätkivien yhteyksien aiheuttamista turvallisuusriskeistä.
Valtiovallan ei pitäisi upottaa mahdollisuutta maaseudulla tehtävään etätyöhön. Maalla ei vaadita mahdottomia, vain kohtuutta. Tietoyhteiskunnaksi itseään mainostavalla valtiolla on varaa turvata alueellinen tasavertaisuus edes tässä asiassa.
Esimerkiksi SAK:ssa uskotaan yhä etätyön yleistyvän ajan myötä Suomessakin. Järjestön palkka-asiantuntija Juha Anttila huomauttaa, että pätevistä työntekijöitä tullaan taistelemaan, ja etätyön mahdollisuus on yksi tekijä, jolla heitä voidaan houkutella.
Etätyö ei ole laiskojen keino päästä vähemmällä. Tutkimusten mukaan kotona tehdyn työn määrä ja laatu saattaa olla parempaa kuin konttorilla aherrettu tuotos.
Etätyön todelliseksi vaihtoehdoksi ottava työnantaja voi säästää esimerkiksi työtiloissa. Ympäristö hyötyy, kun työmatkat vähenevät. Etätyö avaa kiinnostavia mahdollisuuksia myös vajaakuntoisille.