Kiinan 2,3-miljoonainen armeija on kiistatta maailman suurin. Vaikka sotilaiden määrää on karsittu sadoillatuhansilla kuluneiden kymmenen vuoden aikana, ovat puolustusmäärärahat kasvaneet samaan aikaan nopeasti
Kiinan puolustusbudjetti on maailman kolmanneksi suurin heti Yhdysvaltojen ja Venäjän jälkeen. Viime vuonna asevoimien määrärahoja nostettiin peräti 18 prosenttia.
Muun muassa Yhdysvallat ja Japani ovat olleet tästä kehityksestä huolissaan ja vaatineet Kiinalta selvitystä sen sotilaallisista pyrkimyksistä.
Varoja on käytetty ensi sijassa uusien aseiden ostamiseen ja kehittämiseen. Kiinan on ollut pakko hankkia aseita erityisesti Venäjältä, koska maan oma aseteollisuus ei ole vielä tarpeeksi kehittynyttä.
Reiluimmin rahaa on suunnattu laivaston uudenaikaistamiseen, mutta Kiina on ostanut myös paljon venäläisiä taistelukoneita. Samalla ilmavoimat on kehittänyt kotimaista hävittäjämallia, joka on amerikkalaisten mukaan laadultaan jo lähes venäläisellä tasolla.
Sukellusveneitä Kiinalla on lähes yhtä paljon kuin Yhdysvalloilla, mutta niiden on arvioitu olevan teknisesti melko vanhanaikaisia. Kiinan uskotaan pyrkivän varustamaan sukellusveneet ydinkärkiohjuksilla maan ydinpelotteen vahvistamiseksi.
Asevoimien tärkein tavoite on yhä parantaa valmiutta hyökätä Taiwanin kimppuun, jos arkkivihollinen julistautuu itsenäiseksi. Kiina on suunnannut saareen yli tuhat ohjusta. Maan laivaston uskotaan olevan tarpeeksi vahva, jotta se kykenisi saartamaan Taiwanin kriisitilanteessa.
Samalla Kiina yrittää kuroa kiinni Yhdysvaltain sotilasteknistä etumatkaa. Yhdysvallat on sitoutunut tukemaan Taiwania, jos Kiina hyökkää ilman että taiwanilaiset ovat provosoimalla aiheuttaneet yhteenottoa.