Maa­lis­kuu ei ole enää vau­va­kuu

Ihmisten halu hallita elämää yhä voimakkaammin näkyy myös synnytystilastoissa. Vaikka maaliskuussa syntyykin jonkin verran enemmän lapsia kuin muina kuukausina, piikki ei ole niin selvä kuin ennen.

47 senttiä ja 2 920 grammaa. Isä Ilkka Järvilehto toi vajaan parin tunnin ikäisen tyttövauvan äiti Piia Kosken luo heräämöön syömään.
47 senttiä ja 2 920 grammaa. Isä Ilkka Järvilehto toi vajaan parin tunnin ikäisen tyttövauvan äiti Piia Kosken luo heräämöön syömään.
Kuva: Jukka Leinonen

Ihmisten halu hallita elämää yhä voimakkaammin näkyy myös synnytystilastoissa. Vaikka maaliskuussa syntyykin jonkin verran enemmän lapsia kuin muina kuukausina, piikki ei ole niin selvä kuin ennen.

"Ei voida enää puhua vauvojen ja kissojen kuukaudesta. Kyllä vauvoja syntyy meillä tasaisesti ympäri vuoden. Maalisbuumi on varmasti ehkäisyn myötä tasoittunut", kätilö Paula Lustig Oulun yliopistollisen sairaalan (Oys) synnytysosastosta kertoo.

Heinäkuu kirii Lustigin mukaan jopa maaliskuun rinnalle vauvatilastoissa. Tähän löytyy selkeä syykin: ympäristön sairaalat ovat kiinni ja synnyttäjiä tulee siis laajemmalta alueelta.

"Ihmiset haluavat usein kevätvauvoja. Kun he sitten kesällä jättävät ehkäisyn pois, raskaus ei välttämättä aina alakaan heti", Lustig selittää toiselta kantilta heinäkuun vauva-aaltoa.

Viime vuosina synnytysten määrä on Lustigin mukaan ollut nousussa. Se on hänen mielestään suoraan verrannollinen Oulun seudun kasvavaan väkilukuun.

"Tännehän muuttaa paljon nuoria perheitä, jotka ovat lisääntymisiässä. Eli ihan biologinen selitys synnytysten määrän lisääntymiselle löytyy", Lustig toteaa.



Kuusamon synnyttäjät
eivät mahtuisi Ouluun


Paula Lustigin tietojen mukaan Kuusamossa on laitettu ehdoksi synnytyspalvelujen säilymiselle 200 synnytystä vuodessa. Hän arvioi, että Oysin synnytyssaleihin mahtuisi vielä Kuusamon synnyttäjät, mutta vuodeosasto ei enää vetäisi niin suurta synnyttäjien määrän kasvua.

"Muuta toimintaa pitäisi kyllä täällä salienkin puolella muuttaa, jos Kuusamosta tänne tultaisiin. Tähän asti on kuitenkin ajateltu, että Koillismaa hoitaa asian itse", Lustig toteaa.

Perjantaiaamuna Oysin synnytysosastolla piteli kiirettä. Kaikissa seitsemässä synnytyssalissa riitti säpinää. Kätilöopiskelija Marjo Visuri olikin tyytyväinen päästessään työn touhuun.

"Alkuviikosta oli hiljaisempaa, ja viimeksi pääsin maanantaina hoitamaan synnytystä. Viime yönä sitten alkoi vilske ja nyt touhua riittää", viimeisiä harjoitteluitaan tekevä, toukokuussa kätilöksi valmistuva Visuri kiittää kiirettä.
Piia Kosken
ja Ilkka Järvilehdon perhe kasvoi perjantaiaamuna kello 8.59 pienen tyttövauvan verran. Uunituoreet vanhemmat kiittelevät henkilökuntaa asiantuntemuksesta ja ystävällisyydestä.

Kiirettä he eivät synnytysosaston toiminnassa havainneet.



Kiitokset kädestä
pitäen


"Piti oikein kädestä pitäen käydä vielä anestesialääkäriä kiittämässä", isä Järvilehto hymyilee.

Järvilehto sanoo, ettei heidän perheessään suunniteltu erityisesti kevät- tai maalisvauvaa. Laskettu aika olisi ollut viikon päästä, mutta kuukausi sitten päätettiin jo suunnitellun keisarinleikkauksen ajankohta.

"Olo on hieman pöllämystynyt. Eilen illalla myöhään tulin vasta työreissulta ja yöhön asti tein töitä. Uskomaton kokemus lapsen syntymä oli", Järvilehto huokailee pieni käärö sylissään.

Kotiin Piia Koski ja tyttövauva päässevät vajaan viikon päästä. Tavallisesti osastolla ollaan leikkauksen jälkeen viidestä seitsemään päivään.

Ketään ei kuitenkaan laiteta kotiin ennen kuin siihen ollaan valmiita.

"Kyllähän se kotiin lähteminen ensimmäisen lapsen kanssa jännittää. Kuitenkin olen luottavaisella mielellä", Koski vakuuttaa.

Ilmoita asiavirheestä