Helsinki Jääkiekon SM-liigan toimitusjohtaja Urpo Helkovaara arvioi sovitun tiukemman sääntölinjauksen merkitsevän isointa haastetta torstaina 14. syyskuuta alkavalle kaudelle. Eläkkeelle jäävän Helkovaaran tehtävään tammikuussa astuva Jukka-Pekka Vuorinen painottaa tulevan puntaroinnissa myös talousasioiden tärkeyttä.
Liigan erotuomarijohtaja Arto I. Järvelän, 47, lausunnot puolestaan heijastelevat pelillistä rakennemuutosta kaukalossa. Niin sanotun taitokiekon kunniaa kuulutetaan - jääkiekossa pitää nähdä enemmän upeita maaleja. Siksi tuomarin pilli tulee soimaan aiempaan nähtyyn verrattuna herkemmin.
Jääkiekkopäättäjien sanoissa korostuu se, että lajin maalintekomeininkiä halutaan pönkittää.
- Tämähän on globaalinen tilanne. Koko jääkiekkomaailma haluaa tätä muutosta seuraten NHL:ääkin. Maailma on tältä osin muuttumassa, Järvelä kertoo.
- Haaste on koko jääkiekolla. Ei pelkästään tuomareilla, vaan mukana ovat myös yleisö, pelaajat, valmentajat ja seurat. Niin Suomessa kuin muissakin jääkiekon huippumaissa, Järvelä jatkaa.
Esimerkkejä
ja aaltoilua
Tiukan tuomaroinnin esimerkkiä nähtiin jo viime kaudella NHL:ssä, olympialaisissa ja myös MM-kisoissa. Suomen liigan osalta kiekkopomot päättivät, että muutos aloitetaan syksystä 2006 lähtien.
- Katson, että Suomi on yksi parhaiten syksyn aloittaneista. Olemme olleet aikaisin liikkeellä ja kouluttaneet kaikki, tuomarit ja joukkueet, ensimmäisinä Euroopassa. Olemme hieman muita Euroopan maita edellä, Järvelä taustoittaa.
Jääkiekon SM-liigajoukkueet saivat keskusjohdolta jo kesällä kuvaopetusta tulevasta. Erotuomarijohtaja Järvelän mukaan malliesimerkkien oppi tavoitti, vaikka kyseltävää ja keskusteltavaa syntyikin.
- Aika hyvä harjoituspelijakso. Tästä kiitän pelaajia ja valmentajia, he ovat osallistuneet talkoisiin hienosti.
- Ei tämä käy sormia napsauttamalla. Kyseessä iso haasteellinen työ, kun aika paljon muutettiin aikaisempiin vuosiin nähden. Tämä ottaa oman aikansa, Järvelä kuvaa.
Paljon kohuttua uutta tuodaan SM-liigan otteluihin niin sanotusti kolmen tuomarin -järjestelmällä.
NHL:ssä jäähyovien saranat saivat tuta kasvaneen rasituksen, kun tuomareita oli ja on yhteensä neljä, joista kahden tehtävä on rangaistusvihellyksin karsia rikkeet entistä tarkemmin pois.
- NHL:ssä viime syksynä jäähykeskiarvot olivat tuollaista 23-27 jäähyä ottelua kohden. Marraskuussa eli kuukauden pelaamisen jälkeen oltiin selkeästi alle 20 jäähyn, määrät olivat 10-15.
- Ja sitten pudotuspelien lähestyessä jäähymäärät taas kasvoivat. Kun panokset kovenivat niin rikkeitä syntyi enemmän, Järvelä muistelee.
Kiekkotaiturit
arvoon
Vuodesta 2001 SM-liigan erotuomarijohtajana toimineen Järvelän aprikoinnin mukaan jäähymäärät kasvavat varmasti kotimaan kaukaloissa entiseen verrattuna alkusyksyllä. Päätuomarina liigassa aikoinaan 337 ottelua tuominneen tuomaripomon mielestä kauden edetessä tasapaino löytyy.
- Olemme vain tiukentaneet sitä, mitä tuomari näkee. Hän noudattaa siltä osin sääntölinjauksia ja säännön henkeä.
- Kansainvälinen jääkiekkoliitto IIHF ei ole tähdännyt niin sanottuun nollatoleranssiin. Sana on tullut NHL:stä, siellä linjaus toimii neljän tuomarin -järjestelmällä. Meillä mennään kolmen tuomarin -järjestelmällä - nollatoleranssin tuominen tähän järjestelmään ei onnistu, Järvelä analysoi.
Sääntöjä ei ole rikkomisen osalta muutettu. Nykysuuntauksen mukaan tahdotaan arvostaa erityisesti kiekollista taituruutta.
- Painopiste on varsinkin siinä, että jos kiekollista pelaajaa rikotaan takaa päin niin nämä rikkeet pyritään karsimaan. Etenkin maalintekotilanteessa.
- Jäähymäärät tulevat varmasti eniten nousemaan niin kutsutussa koukkaamisessa, mailasta kiinnipitämisessä tai kiinnipitämisessä, Järvelä luokittelee.