-

Vii­mei­nen maa­lais­kun­ta­lai­nen

Rovaniemellä puretaan vanhan vallan symbolia, maalaiskunnan kunnantaloa. Vanha kuntajako aiheuttaa silti edelleen kiistoja, joista tuorein liittyy kylien kehittämissäätiöön. Riku Tapio oli kuntien yhdistyessä maalaiskunnan nokkamiehiä, ja hänen mielestään Rovaniemi on onnistunut monessa muussa, mutta kylistään kaupunki ei ole huolehtinut.

Rovaniemellä puretaan vanhan vallan symbolia, maalaiskunnan kunnantaloa. Vanha kuntajako aiheuttaa silti edelleen kiistoja, joista tuorein liittyy kylien kehittämissäätiöön. Riku Tapio oli kuntien yhdistyessä maalaiskunnan nokkamiehiä, ja hänen mielestään Rovaniemi on onnistunut monessa muussa, mutta kylistään kaupunki ei ole huolehtinut.

Tilaajille
Tilaajille

Rovaniemen maalaiskunnan kunnanvaltuuston kokous toukokuussa 2003 oli edennyt rutiininomaisesti kohti loppuaan. Kiireisimmät keräsivät jo papereitaan, kun keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja Heikki Kontiosalo pyysi puheenvuoron.

Kontiosalon puhe sisälsi jymy-yllätyksen: maalaiskunnan mahtipuolue, joka oli siihen saakka vastustanut Rovaniemien yhdistymistä, esittikin nyt, että kaupunki ja maalaiskunta alkavat yhdessä selvittää kuntien yhdistymisen vaikutuksia.

Hämmentynyt valtuusto hyväksyi keskustan esityksen yksimielisesti ja käynnisti samalla prosessin, joka johti Rovaniemien yhdistymiseen vuonna 2006. Moni jäi kuitenkin ihmettelemään, mikä lopulta muutti keskustalaisten mielen.

– Aiemmin kuntaliitos ei näyttänyt taloudellisesti kannattavalta, mutta sitten ajat muuttuivat. Kuntakentän tulevaisuus alkoi näyttää siltä, että voimavarojen kokoaminen on perusteltua.

Lue Digiä 1 kk _vain 1 €_

Tutustu, voit peruuttaa tilauksen koska tahansa.