Valtion toimintojen alueellistamisen koordinaatiotyöryhmä viimeistelee ehdotusta kymmenien valtion toimintojen siirtämisestä pääkaupunkiseudulta.
Ryhmällä on vaikeuksia saada lopullista ehdotusta Keskushallinnon sijoittumisstrategia 2015 -ohjelmaksi valmiiksi tammikuun 20. päivään mennessä, jolloin se on määrä luovuttaa pääministeri Matti Vanhaselle (kesk.) aluepoliittisessa konferenssissa Jyväskylässä.
Maakuntien aluekeskuksiin ollaan sijoittamassa reilun kymmenen vuoden aikana vähintään 3 000 työpaikkaa. Työryhmässä on ollut esillä jopa 7 000 työpaikan siirto.
Valtion keskushallinnon palveluksessa on tällä hetkellä 29 000 ihmistä. Pääkaupunkiseudulla työskentelee 23 500 henkilöä ja heistä lähes 14 000 jää kymmenen vuoden aikana eläkkeelle.
Työryhmän puheenjohtaja, valtiosihteeri Risto Volanen (kesk.) ei halunnut perjantaina ottaa kantaa henkilömääriin. Hän kertoi, että työryhmä jatkaa ensi viikolla ohjelman käsittelyä.
Ryhmä ei esittäne
vielä paikkakuntia
Kalevan saamien tietojen mukaan keskustalla olisi valmiuksia suurempaan valtion työntekijöiden siirtoon kuin SDP:llä.
Työryhmän odotetaan jättävän periaatteellisella tasolla liikkuvan väliraportin tammikuun lopussa. Ryhmä ei esittäne vielä tässä vaiheessa konkreettisia sijoituspaikkoja. Alun perin työ piti valmistua jo marraskuun lopussa.
Valtioneuvoston vuonna 2001 tekemän periaatepäätöksen mukaan uusia, laajenevia ja uudistettavia toimintoja sijoitetaan ensisijaisesti pääkaupunkiseudun ulkopuolelle.
Lipposen hallitus
aloitti hajasijoituksen
Alueellistaminen aloitettiin Paavo Lipposen (sd.) hallituksen toimesta. Kahdessa vuoden aikana noin 400 työpaikkaa on jo hajasijoitettu.
Lipposen hallitus hyväksyi vaalien alla 19. kohdan kannanoton alueellistamisesta. Siinä määriteltiin eri hallinnonalojen selvitettävät yksiköt. Kyse on noin 3 000 työpaikasta.
Volasen ryhmän varapuheenjohtajana on ylijohtaja Pekka Kilpi sisäasiainministeriöstä. Lisäksi mukana on 15 jäsentä eri ministeriöstä ja edustajat Lapin ja Kymenlaakson liitoista sekä Länsi-Suomen maaherra Rauno Saari (sd.) että Oulun läänin maaherra Eino Siuruainen (kesk.).
Tekesin toimipiste
Ouluun?
Kaikki ministeriöt ja virastot eivät ole olleet innokkaita toimintojensa alueellistamiseen. Sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimus- ja kehittämiskeskus Stakesin pääjohtaja Vappu Taipale vastustaa viraston toimintojen hajasijoittamista.
Oulua kakkospääkaupungiksi ajava alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen (kesk.) on ehdottanut koko Stakesin siirtämistä pois Helsingistä. Manninen on vaatinut Tekesin toimipisteen perustamista Ouluun. Kauppa- ja teollisuusministeriössä on ollut valmiuksia Pohjois-Pohjanmaan TE-keskuksen teknologiayksikön toiminnan vahvistamiseen.
Keskustan pohjoissuomalaiset kansanedustajat ovat hiillostaneet kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarista (kesk.) hyväksymään Oulun yksikön perustamisen.
Rovaniemelle jo sijoitetun poliisin tietohallintokeskuksen yhteyteen saatetaan sijoittaa muita it-alan liittyviä tehtäviä.
Tukitehtäviä
Pohjois-Suomeen
Keskushallinnon tukitehtävien alueellistamisesta valmistuu erillinen esitys kesäkuun loppuun mennessä. Pohjois-Suomi on tukitehtävien osalta hyvässä asemassa, koska pilottialueiksi on valittu Kainuu ja Koillis-Suomi.
Tukitehtävät on jaoteltu tietopalveluihin, tietohallintoon, taloushallintoon, henkilöstöhallintoon ja palkanlaskentaan sekä asiakaspalveluun.
Alueellistaminen ja keskushallinnon uudistaminen liittyvät läheisesti toisiinsa. Hallinnonaloilla rakenteita kevennetään myös siirtämällä toimintoja virastoista ja laitoksista alue- ja paikallisorganisaatioon.
Tasapainoisen aluerakenteen lisäksi alueellistamisen keskeinen peruste on turvata valtion keskushallinnolle pätevän työvoiman saanti tulevina vuosina, kun henkilöstöä jää eläkkeelle poikkeuksellisen runsaasti lyhyen ajan sisällä. Samalla kilpailu työvoimasta pääkaupunkiseudulla kiristyy.